Mitä on luonnonkosmetiikka ja miten se eroaa tavanomaisesta kosmetiikasta?

Luonnonkosmetiikka on varsin epämääräinen ilmaisu. Luonnonkosmetiikaksi voi halutessaan kutsua melkeinpä mitä tahansa kosmetiikan tuotetta. Koska luonnonkosmetiikalle ei ole olemassa yleistä määritelmää, valmistajat ovat hankkineet tuotteilleen erilaisia sertifikaatteja. Sertifikaatit takaavat kosmetiikkatuotteen laadun.

On olemassa lukuisia erilaisia luonnonkosmetiikan sertifikaatteja. Luonnonkosmetiikan sertifikaatit määrittelevät, mitä ainesosia tuotteessa saa olla ja/tai mitä siinä ei saa olla. Jokainen sertifikaatti on yksilöllinen. Eri sertifikaatit hyväksyvät luonnonkosmetiikkaan eri ainesosia. Jotkut ovat hyvinkin suurpiirteisiä ja toiset taas erityisen tarkkoja ainesosien, niiden laadun ja käsittelyn suhteen.

Tunnetuimpia luonnonkosmetiikan sertifikaatteja ovat esimerkiksi COSMOS, ECOCERT ja NaTrue.

Lisätietoa eri sertifikaateista saat vaikkapa Luonno sivustolta

INCI-listan tulkitseminen ei todellakaan ole helppoa

INCI-listaa sitoo kosmetiikan lainsäädäntö. Kosmetiikkatuotteen ainesosat tulee listata tietyssä muodossa ja tietyssä järjestyksessä. Jos tuote sisältää vaikkapa tavallista ruusuhydrolaattia, sitä ei voi mainita tässä muodossa sisällysluettelossa. kaikilla tuotteilla on kansainvälinen INCI nimi joka ruusuvedellä on esimerkiksi Rosa Damascena Flower Water.  Tämän säännön takia INCI lista on hyvin vaikeasti tulkittava. Se on sekoitus kemiaa, latinaa ja englantia. Sinun pitää opetella muistamaan tärkeimpien ainesosien INCI-nimet.

Onko sertifioimaton luonnonkosmetiikka turvallista?

Tuote voi olla täysin luonnonkosmetiikka tasoinen, vaikka sillä ei ole mitään sertifikaattia. Monet pienet Indie-kosmetiikan valmistajat eivät sertifioi tuotteitaan taloudellisista syistä. Sertifiointi maksaa paljon ja kustannusten kattaminen myynnillä ei aina ole mahdollista. Pienet valmistajat eivät myöskään halua sitoutua monimutkaiseen sertifiointiprosessiin. Heillä ei välttämättä ole siihen aikaa eikä voimavaroja. Parhaiten saat selville tuotteen koostumuksen, kun ymmärrät INCI-listan sisällön.

Lue lisää lisää luonnonkosmetiikan sertifikaateista ja sertifioidusta luonnonkosmetiikasta

Varo viherpesua

Jotkut valmistajat kutsuvat omia tuotteitaan luonnonkosmetiikaksi, vaikka tuotteessa on käytetty runsaasti synteettisiä ainesosia. Toisaalta taas tavanomainen kosmetiikka on nykyisin tullut hyvin lähelle luonnonkosmetiikkaa. Kiitos siitä kuuluu luonnonkosmetiikan suosion ja kuluttajien tietoisuuden kasvamiselle. Monissa tavanomaisissa kosmetiikan tuotteissa ehkäpä vain säilöntäaine saattaa olla sellainen, jota ei luonnonkosmetiikassa hyväksytä.

Selvää rajaa luonnonkosmetiikan ja tavanomaisen kosmetiikan välillä on nykyisin aika vaikea vetää. Joskus luonnonkosmetiikaksi väitetty tuote voi olla kauempana luonnonkosmetiikasta kuin tavanomainen kosmetiikka. Näin tapahtuu vain silloin kun tuotetta ei ole sertifioitu.

Luonnonkosmetiikan oudot ainesosat

Luonnonkosmetiikassa on paljon ainesosia, joiden nimet kuulostavat oudoilta. ”Jos et osaa lausua ainesosan nimeä, se ei ole turvallinen”. Tämä meille usein annetaan ohjeeksi, kun ihmettelemme pitkiä INCI-listoja. Tämä väite ei onneksi pidä paikkaansa. Moni vaikeastkin lausuttava ainesosa on hyväksytty luonnonkosmetiikan raaka-aineeksi ja siksi hyvin turvallinen.

Luonnonkosmetiikan ainesosilla pitää yleensä olla myös luonnollinen alkuperä. Tämä tietysti riippuu sertifikaatista. Ainakin COSMOS, NaTrue ja ECOCERT sertifikaatit edellyttävät, että kaikilla ainesosilla on luonnollinen alkuperä. Esimerkiksi kaikki PEG- ainesosat ovat valmistettu kemiallisella prosessilla, jota kutsutaan etoksylaatioksi. Luonnonkosmetiikan sertifikaatit eivät yleensä hyväksy PEG ainesosia juuri etoksylaatio prosessin takia.

Olen kirjoittanut PEG ainesosista erillisen artikkelin Helenatur blogiin. Kannattaa käydä lukemassa artikkelini, jos sinua kiinnostaa kosmetiikan pahikset.

Muutamia luonnonkosmetiikan turvallisia ainesosia

Luonnonkosmetiikka sisältää valtaisan määrän eri kemikaaleja. Kaikkia on mahdotonta luetella tässä. Olen listannut tähän vain muutamia ainesosia, joita itse olen käyttänyt kosmetiikan valmistuksessa. Näitä samoja ainesosia ehkä sinäkin olet käyttänyt, jos olet valmistanut kotikosmetiikkaa.

Seuraavat aineet ovat luonnollisia emulgaattoreita

• Coco Glucoside – valmistetaan kookosöljystä ja hedelmäsokereista
• Glyceryl Oleate – valmistetaan glyserolista ja oliiviöljystä
• Polyglyceryl-4-oleate – PEG vapaa emulgaattori, joka valmistetaan glyseriinistä ja auringonkukkaöljystä
• Cetearyl Alchol – valmistetaan luonnonöljyistä esim. kookos, palmuöljy ja muut öljyt. Voi olla myös synteettistä, jolloin sitä ei hyväksytä luonnonkosmetiikkaan
• Polyglyceryl-3 Polyricinoleate – valmistetaan glyseriinistä ja risiiniöljystä
• Glyseryylistearaattisitraatti – palmuöljytön emulgaattori, joka valmistetaan eri ksviöljyistä
• Cetearyl Olivate – PEG vapaa emulgaattori, joka valmistetaan oliiviöljystä ja cetearyl alkoholista. Olivem 1000 sisältää tätä.
• Sorbitan olivate – valmistetaan sorbitolista ja oliiviöljystä. Olivem 1000 sisältää tätä.

Seuraavat ainesosat ovat kosteuttavia aineita

• Glyseroli – sokerialkoholi, joka valmistetaan luonnollisista rasvoista ja öljyistä. Glyseroli voi joskus olla myös eläinperäistä.
• Pentyleeni Glycoli – liuotin, jolla on kosteuttavia ominaisuuksia. Tämä voi olla joko synteettistä tai luonnollista alkuperää (sokeriruoko ja maissi)
• Sodium lactate – Maitohapon natriumsuola
• Sorbitol – sokerialkoholi kuten glyseroli

Seuraavat ainesosat ovat säilöntäaineita

• Dehydroacetic acid – dehydroetikkahappo, valmistetaan kemiallisen prosessin avulla
• Benzyl alcohol – esiintyy luonnossa monissa hedelmissä ja marjoissa, tuotetaan myös synteettisesti. Aiheuttaa ihoärsytystä joillakin henkilöillä
• Benzoic acid – valmistetaan synteettisesti tolueenista
• Potassium sorbate – sorbiinhapon kaliumsuola, esiintyy luonostaan esimerkiksi pihlajanmarjoissa mutta kaikki maailman sorbiinihappo valmistetaan synteettisesti.
• Triethyl Citrate – sitruunahapon esteri, valmistetaan synteettisesti

Luonnonkosmetiikka ei ole peräisin luonnosta

Kuten huomaat, monet luonnonkosmetiikan ainesosat valmistetaan kemiantehtaissa. Luonnonkosmetiikka ei kasva puussa eikä maassa. Luonnonkosmetiikka ei ole koskaan täysin luonnollinen tuote. Luonnonkosmetiikka on kompromissi tavanomaisen ja täysin luonnollisen ainesosan välillä.

Jos haluat käyttää vain mahdollisimman luonnollisia tuotteita ihollasi, valitse silloin vedetön kosmetiikka. Vedettömissä tuotteissa ei ole emulgaattoreita, paksuntajia tai säilöntäaineita. Vedettömät tuotteet edustavat luonnonkosmetiikkaa puhtaimmillaan.

Heti kun tuotteeseen lisätään vettä tai muuta vesipitoista nestettä, tuote tarvitsee ainakin säilöntäaineen. Kosmetiikan ainesosita kaikkein teollisimpia ovat juuri säilöntäaineet.  Ne ovat kuitenkin aivan välttämättömiä vettä sisältävissä tuotteissa, jos haluat että tuote säilyy muutamaa päivää kauemmin. Jos jätät säilöntäaineen pois, tuotteen säilyvyys on verrattavissa kotitekoiseen majoneesiin. Se tarvitsee säilyäkseen jääkaapin ja siitäkin huolimatta tuote voi säilyä vain muutaman päivän.

Luonnonkosmetiikan sisältämät kemikaalit ovat turvallisia

Jos käytät sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, voit olla varma, että tuotteessa olevat ainesosat ovat turvallisia. Vaikka ne eivät olekaan suoraan luonnosta, ovat ne kuitenkin mahdollisimman luonnollisia ja vähän jalostettuja.  On olemassa tuhansia kosmetiikan ainesosia, joita ei koskaan hyväksytä sertifioituun luonnonkosmetiikkaan. Tämä tekee luonnonkosmetiikasta niin paljon turvallisemman valinnan. Vaikka et osaisi tulkita INCI listoja, luonnonkosmetiikan sertifikaatit takaavat sen, että hankkimasi tuote sisältää mahdollisimman turvallisia ainesosia.

Artikkeli Luonnonkosmetiikan INCI-listan salat: Sertifikaatit, ainesosat ja turvallisuus julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Ravinto ja elämäntavat – Hyvinvoivan ihon perusta

Ihon kuntoon vaikuttavat monet tekijät. Monipuolinen ravinto, kuten laadukas proteiini, tuoreet vihannekset, marjat ja hyvät rasvat, antaa iholle rakennusaineita. Vitamiinit ja antioksidantit tukevat ihon uusiutumista ja suojaavat sitä ulkoisilta rasituksilta.

Stressin hallinta ja säännöllinen liikunta ovat yhtä tärkeitä: liiallinen stressi voi näkyä iholla epäpuhtauksina ja kuivuutena, kun taas liikunta parantaa verenkiertoa ja auttaa ihoa palautumaan. Raikas ulkoilma tukee ihon luonnollista toimintaa.

Näiden kaikkien tekijöiden lisäksi ihon perusteellinen mutta hellävarainen puhdistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Miksi iho pitää puhdistaa?

Iho altistuu päivittäin pölylle, hien, talin ja ilman epäpuhtauksille – myös silloin, kun et käytä meikkiä. Säännöllinen puhdistus poistaa nämä epäpuhtaudet ja auttaa ehkäisemään iho-ongelmia, kuten tukkeutuneita huokosia ja näppylöitä.

Iho uudistuu päivittäin. Uusia soluja muodostuu jatkuvasti ja vanhat solut poistuvat iholta. Perusteellinen puhdistus auttaa ihoa uusiutumaan poistamalla kuolleita, irronneita ihosoluja ihon pinnalta. Kasvojen iholle ei suositella voimakasta kuorintaa sillä se saattaa herkistää ihoa. Sen sijaan riittävän tehokas päivittäinen ihonpuhdistus on suositeltavaa ihon optimaalisen toiminnan varmistamiseksi.

Puhdistusväli – Näin valitset sopivan rytmin

Useimmille sopii kasvojen päivittäinen puhdistus hellävaraisella maitomaisella puhdistusaineella tai vaahtoavalla geelillä (rasvoittuva iho). Jos kasvot rasvoittuvat helposti, puhdista kasvot aamuin illoin pudistusaineella. Useimmille riittää aamuisin pelkkä kasvojen huuhtelu lämpöisellä vedellä.

Kuiva ja herkkä iho hyötyy harvemmasta pesusta ja erityisen mietojen, kosteuttavien tuotteiden käytöstä, kuten puhdistusöljystä tai hajusteettomasta voiteesta. Jos pesun jälkeen iho kiristää tai hilseilee, harvenna pesuväliä ja vaihda miedompaan tuotteeseen.

Epävarmoissa tilanteissa kannattaa konsultoida ihotautilääkäriä – näin löydät juuri omalle ihollesi sopivan rutiinin.

Faktalaatikko: Ihotyypin tunnistaminen

• Rasvoittuva iho: Kiiltävä, tukkeutuu helposti. Kaipaa puhdistusta 2x päivässä.
• Kuiva iho: Kiristää ja hilseilee. Pese harvemmin, käytä kosteuttavia tuotteita.
• Sekaiho: Otsa, nenä ja leuka rasvoittuvat, posket kuivat. Valitse tasapainottava puhdistusaine.
• Herkkä iho: Reagoi helposti. Suosi hajusteettomia ja hyvin mietoja tuotteita.

Ihon suojakerros ja mikrobiomi

Ihon ulointa kerrosta peittää ohut bakteerivaippa – mikrobiomi. Mikrobiomin tarkoitus on suojata ihoa haitallisilta bakteereilta. Voidakseen hyvin, ihon mikrobiomi tarvitsee happaman ympäristön, pH 4,5–5,5. Jos ihon pH nousee, mikrobiomi kärsii ja ihon luonnollinen bakteerikanta muuttuu.

Pesuaineiden vaikutus ihon suojakerrokseen

Pesuaineiden valinnalla on suuri merkitys ihon hyvinvoinnille. Liian voimakkaat tuotteet, etenkin vahvat tensidit, voivat poistaa iholta suojaavat rasvat ja häiritä mikrobiomia. Tällöin iho kuivuu ja ärtyy helposti.

Hellävarainen puhdistus säilyttää ihon kosteuden ja mikrobiomin elinvoimaisena. Siksi on tärkeää valita pesuaine oman ihotyypin mukaan.

Tensidit – Mitä valita ja mitä välttää?

Tensidit ovat pesuaineiden ainesosia, jotka irrottavat likaa ja rasvaa. Kaikki tensidit eivät kuitenkaan ole yhtä hellävaraisia.

• Vahvat tensidit: Natriumlauryylisulfaatti (SLS), Sodium Laureth Sulfate (SLES) – poistavat tehokkaasti rasvaa, mutta voivat kuivattaa ja ärsyttää ihoa.
• Hellävaraiset tensidit: Coco Glucoside, Decyl Glucoside, Lauryl Glucoside, Sodium Cocoyl Glutamate, Disodium Cocoyl Glutamate, Sodium Lauroyl Sarcosinate – puhdistavat tehokkaasti mutta säilyttävät ihon suojakerroksen.

Vinkit pesuaineen valintaan

• Suosi pesuaineita, joissa on hellävaraisia tensidejä.
• Vältä tuotteita, joissa on SLS, SLES tai ammonium-lauryylisulfaattia.
• Valitse puhdistusaine, jonka pH on lähellä ihon omaa pH:ta (noin 4,5–5,5).
• Kokeile hajusteettomia ja mahdollisimman vähän ihoa ärsyttäviä tuotteita.
• Luonnonkosmetiikan puhdistusöljyt ja maitomaiset puhdistusaineet sopivat monelle.
• Jos iho kiristää pesun jälkeen, vaihda miedompaan tuotteeseen ja vähennä pesukertoja.

Voiko mieto pesuaine puhdistaa tehokkaasti?

Kyllä voi – kunhan puhdistus tehdään huolellisesti. Käytä kasvojen puhdistukseen vähintään minuutti silloin, kun et käytä meikkiä. Meikin poistoon voi tarvita useampaa tuotetta ja jopa kymmenen minuuttia.

Jos meikkiä jää iholle, iho ei pääse hengittämään ja tukkeutuu helposti. Siksi perusteellinen, mutta hellävarainen puhdistus on tärkeää jokaiselle ihotyypille.

Voit halutessasi suorittaa kaksoispuhdistuksen; ensin öljypuhdistus ja sen jälkeen puhdistus miedolla tensidillä. Kaksoispuhdistus sopii etenkin meikin poistoon.

Valmista itse pesuaineita

Kun valmistat pesuaineet itse, tiedät tarkalleen, mitä tuotteesi sisältää. Voit valita ainesosat oman ihotyypin mukaan, säätää pH-arvon sopivaksi ja välttää turhat lisäaineet, kuten hajusteet ja väriaineet.

Kotitekoiset tuotteet puhdistavat tehokkaasti mutta eivät kuivata tai ärsytä ihoa. Pienellä harjoittelulla löydät juuri sinulle sopivan yhdistelmän.

Pesevien tuotteiden valmistus on kokemukseni mukaan huomattavasti vaikeampaa kuin voiteiden valmistus. Laadukkaan pesevän tuotteen valmistuksessa käytetään useita eri tensidejä. Eri tensidien sekoittaminen on haastavaa ja vaatii sekä kokemusta että tietoa tensidien ominaisuuksista.

Tensidien valinta

Tensidien hankkiminen saattaa olla haastavaa. Monet tensidit ovat saatavilla vain yrityksille eikä niitä myydä pienemmissä erissä. Suosittelenkin aloittamaan pesevien tuotteiden valmistuksen käyttämällä vain yhtä tensidiä. Esimerkiksi Decyl Glukosidia on saatavilla varsin helposti. Decyl Glucoside on neutraali, hellävarainen tensidi.

On hyvä muistaa, että vaikka Decyl Glucoside on hellävarainen tensidi, se on silti voimakas tiiviste, jonka pH on 10–11 eli samaa luokkaa kuin astianpesuaineessa. Korkea pH ja tiivisteen voimakkuus voivat ärsyttää ihoa suuremmilla pitoisuuksilla, joten pienempi käyttömäärä varmistaa tuotteen hellävaraisuuden. Siksi Decyl Glucosidea suositellaan käytettäväksi vain 5–10 % tuotteessa.

Mittaa aina valmistamasi tuotteen pH

 Parhaiten pH:n mittaaminen onnistuu tavallisilla pH liuskoilla. Suositeltava pH peseville tuotteille on 4,5–5,5. Voit alentaa pH:ta käyttämällä sitruunahappoa. Jos et tykkää sitruunahaposta niin maitohappo käy yhtä hyvin. Itse käytän sitruunahappoa, sillä se on hyvin säilyvää, edullista ja sitä on helppo hankkia.

Olen laittanut omiin resepteihini arvioidun sitruunahappomäärän. Sinun tuotteesi voi olla erilainen riippuen käyttämistäsi ainesosista. Esimerkiksi hydrolaatin määrä ja laatu vaikuttavat pH arvoon. Siksi annostele ensin varovasti valitsemaasi pH säätäjää ja mittaa pH välillä uudelleen. Mittaa pH ensimmäisen kerran kun et ole laittanut tuotteeseesi vielä lainkaan pH säätäjää.

Tässä sinulle Helenaturin resepteissä aikaisemmin julkaistuja, päivitettyjä pesuainereseptejä kokeiltavaksi.

• Erittäin mieto lastenshampoo
• Lempeä, ruusuntuoksuinen hibiskus pesugeeli

 Yhteenveto ja rohkaisu kokeiluun

Luonnollinen ihonhoito perustuu yksinkertaisiin, mutta toimiviin valintoihin. Kun tunnet ihotyyppisi ja ymmärrät suojakerroksen sekä mikrobiomin merkityksen, voit valita juuri sinulle sopivat pesevät tuotteet – ja valmistaa ne halutessasi itse. Kokeile rohkeasti kotitekoisia puhdistusaineita ja tarkkaile, miten ihosi voi. Pienillä muutoksilla saatat huomata suuria eroja ihon hyvinvoinnissa!

Oletko sinä valmistanut ihonpuhdistusaineita itse!

Artikkeli Luonnolliset ihonpuhdistusaineet –opas hellävaraiseen ihonpuhdistukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Kosmetiikan tuoksut merkitseminen INCI listaan

Kosmetiikan INCI lista on monelle kuluttajalle aika pelottava ja monimutkainen asia. INCI listaan kannattaa kuitenkin tutustua sillä sieltä löytyy niin paljon tietoa tuotteesta.

INCI listaan ainesosat merkitään suuruusjärjestyksessä. Ainesosa, jota on tuotteessa eniten prosentuaalisesti, on ensimmäisenä. Siksi löydät ensimmäisenä usein nimen Aqua eli vesi.

Aivan viimeisenä on ainesosat, joita on alle 1 %. Tähän ryhmään kuuluvat myös hajusteet. Jos ainesosaa on tuotteessa alle 1 %, se pitää mainita INCI listassa mutta vapaasti valitussa järjestyksessä. Löydät tästä ryhmästä yleensä kaikki eteeriset öljyt ja niiden komponentit koska eteerisiä öljyjä käytetään kasvoille levitettävissä tuotteissa alle 1 %. Vartalotuotteissa määrät voivat olla isompia. Jokainen eteerinen öljy ja niiden komponentit tulee luetella erikseen INCI listassa. Lisäksi INCI listan loppuun tulee lisätä kunkin eteerisen öljyn sisältämät allergeenit. Näistä tavallisempia ovat linalool ja limonene joita löytyy aika useasta eteerisestä öljystä.

Synteettisten hajusteiden INCI merkinnät poikkeavat luonnollisten eteeristen öljyjen merkinnöistä. Synteettiset hajusteet koostuvat useista eri tuoksukomponenteista. Joskus tuoksukomponentteja saattaa olla jopa satoja yhdessä hajusteessa. Jokaista eri komponenttia on tuotteessa niin häviävän pieni määrä, että ei ole katsottu tarpeelliseksi avata hajusteen ainesosia kuluttajille.

INCI merkintään ei siksi tarvitse luetella erikseen synteettisiä tuoksukomponentteja. Riittää kun INCI:ssä on maininta ”Parfym”

Miksi synteettiset tuoksut ovat niin suosittuja?

Synteettisiä tuoksuja löytyy kosmetiikasta huomattavasti enemmän kuin luonnollisia, kasveista saatuja tuoksuja. Tähän on monta syytä.

1. Synteettiset tuoksut ovat huomattavasti edullisempia kuin luonnolliset eteeriset öljyt. Laboratoriossa voidaan valmistaa kemiallisesti täysin vastaava tuote kuin mikä tahansa eteerinen öljy. Esimerkiksi linalool ja limonene ovat tyypillisiä eteeristen öljyjen komponentteja. Ne ovat erittäin suosittuja paitsi kosmetiikassa myös siivousaineissa ja käsitiskiaineissa. Linaloolia ja limonenea esiintyy esimerkiksi ruusun ja laventelin eteerisissä öljyissä. Samat komponentit voidaan valmistaa hyvin edullisesti laboratoriossa. Näin saadaan edulliseen tiskiaineeseen sitrustuoksu käyttämättä valtavaa määrää kalliita eteerisiä öljyjä.
2. Synteettiset tuoksut ovat vakaita ja kestävät tuotteissa pidempään. Esimerkiksi kalliissa parfyymissa käytetään hyvin paljon synteettisiä ainesosia juuri tuoksun kestävyyden ja vakauden vuoksi. Synteettinen tuoksu myös viipyy iholla pidempään. Pyykinhuuhteluaineissa tämän huomaa helposti. Synteettisillä tuoksuilla hajustetut pyykinhuuhteluaineet jättävät tuoksun tekstiiliin, joka säilyy pesusta toiseen.
3. Synteettiset hajusteet antavat tuoksulaboratorioille rajattomat mahdollisuudet luoda uusia tuoksuja yhdistelemällä eri kemikaaleja. Nykyisin kosmetiikan tuoksumaailma onkin muuttunut valtavasti. uusien tuoksujen kehittely on niin tärkeä osa kosmetiikkavalmisteen brändäystä. Kaikki aivan ensiksi haistavat tuotetta. Jos haju ei miellytä, tuote jää kauppaan.
4. Synteettisissä tuoksuissa ei tarvitse pelätä yleisiä allergeeneja, joita on runsaasti luonnollisissa eteerisissä öljyissä. Esimerkiksi hyvin suosittu ruusun eteerinen öljy on erittäin allergisoiva. Sitä ei voi käyttää edes 1 % tuotteessa. Laboratoriossa voidaan luoda synteettinen ruusuntuoksu, joka ei sisällä yhtään aidon ruusun allergeenia. Monelle voi sopia synteettinen tuoksu, vaikka luonnolliset tuoksut aiheuttaisivatkin oireita.
5. Synteettiset tuoksut voivat joskus olla kestävämpiä vaihtoehtoja luonnollisille tuoksuille. Eläinperäiset luonnolliset tuoksut voidaan melkein aina korvata synteettisillä tuoksuilla.

Mitä komponentteja synteettiset tuoksut sisältävät?

Synteettiset tuoksut ovat ryhmä laboratoriossa valmistettuja kemikaaleja, joiden alkuperä voi olla hyvinkin erilainen. Usein synteettisten tuoksujen pohjana on petrokemian tuotteita.

Suuri osa synteettisistä tuoksuista ovat salaisia ainesosia, joiden koostumusta ei ole paljastettu. Et siis saa koskaan tietää, mitä sana ”Parfym” pitää sisällään. Hajusteiden valmistajat perustelevat ainesosien salaamista liikesalaisuudella. He eivät halua kilpailijoiden kopioivan hajusteen reseptiä. 

Alla on lueteltu muutamia yleisempiä synteettisten hajusteiden ainesosia. Jotkut synteettisistä tuoksukomponenteista on suhteellisen turvallisia mutta aika iso osa aiheuttaa ongelmia terveydelle.

Etyylimaltoli

Etyylimaltoli antaa tuoksulle sen makean karkkimaisen tuoksun. Melkein kaikissa karkkimaisissa tuoksuissa on käytetty etyylimaltolia. Se on suhteellisen uusi keksintö vuodelta 1992. Sen jälkeen karkkituoksut alkoivat yleistyä kosmetiikassa.

Etyylimaltolia käytetään kosmetiikassa hyvin pieniä määriä ja sen on todettu olevan varsin turvallinen. Ongelmia etyylimaltoli aiheuttaa suurina määrinä ja varsinkin sähkötupakassa. Etyylimaltoli vaikuttaa solujen aineenvaihduntaan.

Kumariini

Kumariini on kiinteä, väritön aine, jolla on makea vaniljan tuoksu ja kitkerä maku. Kumariini on myrkyllistä. Euroopassa terveysviranomaiset ovat varoittaneet kassiakanelista, joka sisältää huomattavan määrän kumariinia.  Kumariini on maksatoksinen kemikaali. Hiirillä ja rotilla kumariinin on todettu olevan erittäin myrkyllistä ja jopa tappavaa. Ihmisen aineenvaihdunta sietää paremmin kumariinia mutta se on silti ongelma ihmisen maksalle.

Ambroksidi

Ambroksidi on puinen ja meripihkainen tuoksu. Se on hyvin yleinen hajuvesissä. Ambroksidia esiiityy myös luonnossa meripihkassa.

Ambroksidi on havaittu turvalliseksi, jos sitä käytetään vain pieniä määriä. Synteettinen ambroksidi on kestävämpi vaihtoehto meripihkalle.

Synteettiset myskit

Myskituoksut ovat eläinperäisiä tuoksuja, jos ne ovat luonnollisia. Tästä syystä synteettinen myski on erittäin suosittu vaihtoehto. Synteettisestä myskistä puuttuvat luonnollisen myskin ulostearomit, joten sen tuoksu on puhdas ja pehmeä. Synteettinen myski on yleinen hajuvesien juurituoksu.

Synteettisillä myskeillä on myös negatiiviset puolensa. Synteettiset myskit eivät ole biohajoavia. Ne kertyvät helposti luontoon ja ihmisen rasvakudokseen.  Synteettiset myskit ovat hormonihäirikköjä ja aiheuttavat lisääntymisongelmia. Ne kerääntyvät rintamaitoon ja aiheuttavat ongelmia elintärkeissä puolustusjärjestelmissä.

Myös synteettiset myskit aiheuttavat allergioita.

Aldehydit

Aldehydit ovat erittäin laaja joukko kemikaaleja, joille ihmiset altistuvat herkästi. Synteettiset hajusteet sisältävät erittäin usein nimenomaan erilaisia aldehydejä.

Aldehydien terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Ihmisen altistuminen aldehydeille on erittäin suuri huolenaihe. Aldehydit voivat aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytystä. Toiset aldehydit kuten formaldehydi ovat karsinogeenisiä.

Ihminen altistuu päivittäin monille eri aldehydeille ja näiden aineiden yhteisvaikutus voi olla arvaamaton. Kuvitellaan että tuotteessa olisi kaksi tai kolme eri aldehydiä, jotka olisivat kohtuullisen vaarattomia. Yhdistyessään nämä aldehydit muodostavat yhdisteitä, jota voivat olla supervaarallisia. Kukaan ei tunne tarkkaan eri aldehydien yhteisvaikutusta. Tutkimuksia on tehty paljon mutta aihe on hyvin laaja ja monimutkainen. Tarvitaan lisää tutkimuksia ja tietoa eri aldehydien käyttäytymisestä.

Miksi synteettisistä tuoksuista pitäisi olla huolissaan?

Salaiset ainesosat ovat synteettisten hajusteiden ongelma. Sanan ”Parfym” taakse voidaan piilottaa aivan valtava määrä erilaisia kemikaaleja, joista osa on myös terveydelle haitallisia.

Tällainen menettely jättää kuluttajan epätietoisuuden valtaan. Miten kuluttaja voisi varmistua tuotteen turvallisuudesta, jos kaikkia ainesosia ei ole lueteltu.

On yleisesti tiedossa, että synteettisten hajusteiden valmistukseen käytetään komponentteja, joiden turvallisuudesta ei ole varmuutta. Varsinkin aldehydien laajaa joukkoa ei ole tutkittu vielä riittävästi, jotta niiden turvallisuudesta voitaisiin olla varmoja.

Miten vältän synteettisiä hajusteita kosmetiikassa?

Vaikka et olisikaan niin perehtynyt INCI listaan, sinun kannattaa muistaa sana ”Parfym” tai ”Fragrace”. Ne kumpikin tarkoittavat sitä, että tuotteessa on todennäköisesti synteettistä alkuperää olevia hajusteita.

Suosi hajustamattomia tuotteita. Joissakin tuotteissa on etiketissä maininta hajustamattomuudesta mutta ei kaikissa. Kannattaa kysellä apua myyjältä.

Valitse mieluiten luonnonkosmetiikkaa, mieluiten sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ei saa käyttää synteettisiä ainesosia. Myös useimmat pienet artesaanivalmistajat käyttävät vain luonnollisia ainesosia, vaikka ne eivät ole hakeneet itselleen kallista luonnonkosmetiikan sertifikaattia.

Vältteletkö sinä synteettisiä tuoksuja. Kerro, millä korvaat synteettiset tuoksut tuotteissa.

Artikkeli Kosmetiikan synteettiset hajusteet julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Tässä artikkelissa käsitellään ainesosien korvaamisen käytäntöjä ja hyötyjä kotitekoisessa kosmetiikassa. Se korostaa reseptien yhteensovittamisen haasteita henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja saatavilla oleviin materiaaleihin ja korostaa vaihtoehtoisten öljyjen, emulgointiaineiden ja hajusteiden kokeilemisen tärkeyttä.

Tekstissä käsitellään myös allergioiden, erityisesti pähkinäallergioiden, aiheuttamia komplikaatioita ja ehdotetaan ainesosien järjestämistä ryhmiin niiden toiminnan perusteella, jotta sopivien korvaavien aineiden löytäminen samasta kategoriasta olisi helpompaa.
Kerron sinulle, mitkä ainesosat voit korvata ja mitkä ovat välttämättömiä onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Ainesosien korvaaminen haastaa kokeilemaan

Vain harvoin on sellainen tilanne, että kosmetiikkaresepti vastaa täydellisesti omaa mieltymystä. Jos käytän valmista reseptiä, vaihdan yleensä ainakin kaksi tai kolme ainesosaa.

Usein haluan kokeilla uusia öljyjä tai emulgaattoreita tai olen löytänyt uuden eteeristen öljyjen tuoksusekoituksen. Uusien ainesosien kokeileminen on varsin jännittävää. Minulle se on yksi tärkeimmistä syistä valmistaa kosmetiikkaa.

Klassinen tilanne myös omalla kohdallani on se, että minulla ei ole kaapissa tarvittavaa ainesosaa. Minun kosmetiikan ainesosavarastot ovat aika massiiviset. Kosmetiikan ainesosia on olemassa valtaisa määrä. On täysin mahdotonta pitää niitä kaikkia varastossa. Siksi on hyvä oppia korvaamaan ainesosia toisilla vastaavilla tuotteilla.

Allergiat rajoittavat aika paljon kosmetiikan ainesosien valintaa. Jos sinulla on herkkä iho ja allergioita, sinun pitää miettiä tarkkaan, mitä ainesosia kelpuutat tuotteeseesi. Vaikkapa pähkinäallergiset henkilöt eivät voi käyttää pähkinästä puristettuja öljyjä. Joitakin pähkinäallergisia ärsyttävät myös aprikoosinkiviöljy ja persikankiviöljy. Joskus sallittuja ainesosia jää vain hyvin vähän jäljelle. Tällainen tilanne on haastava kenelle tahansa kosmetiikan valmistajalle.

Jaa ainesosat ryhmiin

Ainesosien korvaamista helpottaa paljon se, että jaat ainesosat ryhmiin käyttötarkoituksen mukaan. Kun käsittelet kosmetiikan ainesosia ryhminä, korvaavan tuotteen löytäminen on helpompaa.

Jaan tyypillisimmät kosmetiikan ainesosat neljään eri ryhmään. Perussääntö on, että kun vaihdat ainesosia, vaihda niitä vain saman ryhmän sisällä. Tästäkin säännöstä on olemassa poikkeuksia, joista kerron sinulle kohta.

Nesteet

Tuotteessa, jossa käytetään vesipitoisia ainesosia, suurin osa tuotteesta on yleensä vettä. Voit korvata vedestä osan tai kokonaan hydrolaatilla, aloe vera mehulla tai mieluisella yrttihaudukkeella. Nesteen korvaaminen on helppoa ja onnistuu yleensä aina. Varsinkin kasvovesissä

Ongelmia voi kuitenkin tulla silloin, jos käyttää nesteitä, jotka sisältävät paljon suoloja. Esimerkiksi kookosvettä voi käyttää kyllä kasvovesissä mutta en suosittele sitä emulsioihin sen mineraalipitoisuuden vuoksi.

Hydrolaatit lisäävät tuotteen happamuutta mikä on yleensä hyvä asia. Sinun pitää kuitenkin mitata pH varmistaaksesi, että tuote on halutulla pH tasolla.

Öljyt

Öljyjen korvaaminen on myös varsin kätevää. Harvoin tuote epäonnistuu teknisesti väärän öljyvalinnan johdosta.

Öljyt eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Öljyissä on merkittäviä eroja, jotka tulet huomaamaan silloin kun käytät tuotetta. Jos haluat tuotteeseen hyvin imeytyvän öljyn, valitse linolihappopitoinen öljy. Jos haluat että valmistamasi voide suojaa ihoasi kuivumiselta, valitse öljy, jossa on palmitiinihappoa ja palmitoleiinihappoa. Paras voide syntyy eri öljyjen seoksesta.

Jos haluat korvata linolihappoa sisältävän öljyn, valitse jokin siemenöljyistä. Kaikki siemenöljyt sisältävät runsaasti linoli- ja alfalinoleenihappoja. Jos haluat korvata palmitiinihappoa sisältävän öljyn, valitse jokin kasvivoista.

Suurin osa öljyistä sisältää melko tasapainoisesti sekä linolihappoa, öljyhappoa että palmitiinihappoa. Öljyjen sisältämiä rasvahappoja vertailemalla löydät monia vaihtoehtoja valmistamaasi kosmetiikkaan.

Hyvä tapa valita korvaava öljy on käyttää saman kasviryhmän öljyä. Jos sinulla ei ole mustikansiemenöljyä mutta löydät kyllä vadelmansiemenöljyä niin käytä sitä. Sama pätee myös luumu-, aprikoosi- ja persikankiviöljyjen kohdalla. Ne muistuttavat toisiaan koska ne ovat kaikki ruusukasvien siemenöljyjä.

Emulgaattorit

Emulgaattoreita tarvitaan silloin kun valmista tuotetta, jossa on sekä vettä että öljyä. Emulgaattori sitoo veden ja öljyn tasaiseksi emulsioksi. Jos haluat valmistaa emulsiovoiteen, tarvitset ehdottomasti emulgaattorin. Ilman emulgaattoria et saa aikaiseksi emulsiota.

Emulgaattorin korvaaminen toisella emulgaattorilla on haastavaa. Meillä Suomessa ei myöskään ole kovin kattavaa emulgaattorivalikoimaa satavilla. Suomessa kosmetiikanharrastajien piiri on niin pieni, että myyjien ei kannata pitää niin runsasta valikoimaa yllä. Limepopilla on kylläkin viime aikoina ollut valikoimissa kiitettävästi uusia jännittäviä emulgaattoreita, joita olisi mielenkiitoista päästä testailemaan. Tosin Limepopillakaan ei ole valikoimassa kahta samantyyppistä emulgaattoria, jotka voisi helposti vaihtaa keskenään.

Yleisin emulgaattori Suomessa on Olivem 1000. Se on erittäin suosittu ja helppokäyttöinen emulgaattori. Jos sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta kosmetiikan valmistuksesta, suosittelen aloittamaan Olivem 1000 emulgaattorilla emulsiovoiteiden valmistuksen.

Olivem 1000 emulgaattorilla saat aikaiseksi todella upeita emulsioita. Älä yritä korvata Olivem 1000 emulgaattoria Olivem 900 emulgaattorilla. Ne eivät todellakaan korvaa toisiaan.

Emulgaattoreilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia ja niiden käsittelyssä ja annostuksessa on suuria eroja. Siksi emulgaattoria ei kannata vaihtaa tuotteessa, ellei sinulla ole kokemusta eri emulgaattorien käyttäytymisestä.

Mitä tehdä, jos Olivem 1000 on melkein loppu eikä ihan riitä voiteen emulgoimiseen. Voit lisätä emulsioon hieman paksuntajia, jotta saat voiteesta sopivan kiinteän.

Paksuntajat

Paksuntajiksi kutsutaan ainesosia, jotka eivät ole suoranaisesti emulgaattoreita, mutta silti nostavat tuotteen viskositeettia. Paksuntajia on olemassa luonnonmukaisessa kotikosmetiikassa kahta eri tyyppiä;

• kumeja, jotka vaikuttavat vesifaasiin
• rasva-alkoholeja, jotka vaikuttavat öljyfaasiin

Kun haluat korvata kumin tai rasva-alkoholin tuotteessa, hae korvaaja aina samasta tuoteryhmästä. Kumeja ei voi korvata rasva-alkoholilla eikä päinvastoin sillä ne toimivat tuotteessa eri tavoin.

Kumeista moni tunteekin jo ksantaanikumin. Ksantaanikumi on hyvin yleinen ja helppokäyttöinen paksuntaja vesipohjaisille tuotteille. Se vakauttaa varsinaista emulgaattoria ja tekee emulsiosta vähemmän rasvaisen tuntuisen. Ksantaanikumista on jalostettu hyvin kosmetiikkaan soveltuvia laatuja.

Ksantaanikumia on olemassa erityyppisiä. Suomessa on myynnissä tavallinen ja läpikuultava ksantaanikumi. Tavallinen ksantaanikumi ei muodosta esteettisesti kaunista lopputulosta esimerkiksi kasvovesiin. Myös shampoo saattaa jäädä epätasaiseksi ja harmaaksi. Siksi suosittelen hankkimaan ainoastaan läpikuultavaa ksantaanikumia tuotteisiin, joiden on tarkoitus olla läpinäkyviä.

Emulsiovoiteissa voit käyttää kumpaa ksantaanikumilaatua haluat.

Ksantaanikumille on olemassa monta vaihtoehtoa. Muita kumeja on kuitenkin aika hankalaa hankkia Suomesta. Esimerkkejä muista kumeista

• Konjak-kumi
• Logustapapukumi (johanneksenleipäpuujauhe)
• Guargum (käytetään etenkin hiustuotteissa)
• Akaasiakumi
• Natrium Alginaatti (merilevästä jalostettu kumi)

Rasva-alkoholit ovat myös varsin tuttuja monelle kotikosmetiikan valmistajalle. Tuttuja rasva-alkoholeja ovat 

• Setearyylialkoholi
• Stearyylialkoholi
• Setyylialkoholi

Setyylialkoholi on setearyylialkoholin ja stearyylialkoholin seos. Se on kaikista hellävaraisin rasva-alkoholi. Rasva-alkoholit paksuntavat tuotteita, joissa on öljyjä ja rasvoja. Niitä ei voi käyttää täysin rasvattomissa tuotteissa.

Voit käyttää näitä rasva-alkoholeja rinnakkain ja korvata ne halutessasi jollain saman ryhmän rasva-alkoholilla. Voit myös korvata hätätilanteessa osan emulgaattorista rasva-alkoholeilla. Tulos ei ehkä ole aivan sama kuin emulgaattorin avulla tehty emulsio mutta saat tuotteeseen hieman enemmän viskositeettia.

Kosteuttavat ainesosat

Luonnollisia kosteuttavia ainesosia on todella monta. Tunnetuimpia kosteuttavia ainesosia ovat

• Glyseroli
• Allantoiini
• Hyaluronihappo
• Pentyleeniglykoli
• Sodium PCA
• Propanediol

Voi olla, että listasta jäi joitakin olennaisia kosteuttavia ainesosia poiskin. Näitä on niin monta ja lisää tulee koko ajan saataville.

Kosteuttavat ainesosat vaikuttavat ihossa varastoimalla kosteutta ihoon joko ihosta itsestään, ympäröivästä ilmasta tai molemmista. Jokainen kosteuttava aine toimii hieman eri tavalla. Jos haluat korvata vaikkapa glyserolilla jonkun yllä luetelluista yhdisteistä, kiinnitä erityistä huomiota annosteluun. Esimerkiksi allantoiinia voi käyttää vain 0,2 % ja glyserolia jopa 5 %.

Kaikki kosteuttavat ainesosat ovat vesiliukoisia, joten niitä voi käyttää vain emulsioissa tai kasvovesissä.

Aktiiviaineet

Aktiiviaineita korvatessa sinun kannattaa ottaa huomioon ainesosan käyttötarkoitus. Jos haluat lisätä tuotteeseesi antioksidantteja, voit valita monesta eri vaihtoehdosta. Antioksidantteja on runsaasti myös kasviöljyissä. Esimerkiksi tyrnimarjaöljy sisältää erityisen paljon karotenoideja.

Ihoa rauhoittavat aineet

• Kaurauutteet sekä kolloidinen kaurajauhe
• Centella eli Gotu Kola

Huokosia supistavia ainesosia

• Tanniinit kuten tammenterhouute ja vihreä tee
• Kaikki ruusukasvit (Rosaceae) ja niistä valmistetut uutteet

Ihoa kirkastavia ainesosia

• Azeliinihappo
• Niasiiniamidi
• C-vitamiini

Kollageenibuusterit

• C-vitamiini
• Merileväuutteet

Kun haluat korvata jonkun aktiiviaineen, tarkista ensin käyttösuositus ja korjaa sitten reseptisi oikeilla määrillä.

Tuoksut

Kotikosmetiikassa tuoksuina käytetään yleisesti eteerisiä öljyjä. Kaikki eteeriset öljyt ovat korvattavissa jollain toisella eteerisellä öljyllä. Eteeriset öljyt voi halutessaan jättää myös pois eikä se vaikuta mitenkään tuotteen koostumukseen ja vakauteen.

Eteerisiä öljyjä käyttäessä sinun pitää kiinnittää erityistä huomiota annostukseen. Eteerisiä öljyjä ei voi käyttää kovin suuria määriä. Kasvoille suunnitelluissa tuotteissa eteerisiä öljyjä voi olla korkeintaan 1 %. Silmänympärysiholle ja huulille tarkoitetuissa tuotteissa voit käyttää vain 0,5 % eteerisiä öljyjä.

Jotkut eteeriset öljyt ovat voimakkaampia ja allergisoivampia kuin toiset. Esimerkiksi kaikkien rakastama ruusun eteerinen öljy on hyvin allergisoivaa. Ruusun eteeristä öljyä ei voi lisätä samaa määrää kuin esimerkiksi makean appelsiinin eteeristä öljyä. Sama ongelma on laventelin eteerisessä öljyssä.

Jos et ole kovin perehtynyt eteerisiin öljyihin, aloita varovasti ja vain tavallisimmista eteerisitä öljyistä. Kaikkein turvallisempia eteerisiä öljyjä ovat sitrusöljyt kuten appelsiini lime ja sitruuna.

Ainesosien korvaaminen on usein haastavaa mutta varsin mielenkiitoista ja hauskaa

Ole rohkea ja kokeile uusia ainesosia. Vain kokeilemalla opit tuunaamaan valmiista resepteistä itsellesi mieluisia. Kun lähdet työskentelemään ihan uuden reseptin parissa eikä sinulla ole kaikkia ainesosia, tee ensin vain pieni annos ja kokeile onnistuuko ainesosien vaihtaminen. Kirjoita kaikki muistiin, myös virheet. Itse otan myös kuvat kaikista epäonnistuneista tuotteista.

Vain kokeilemalla kehityt ja opit uusia asioita kosmetiikan valmistuksesta. Moneenkaan tilanteeseen ei ole olemassa valmiita pommin varmoja ohjeita. Siksi rohkeus kokeilla ja korvata ainesosia palkitsee sinut lopulta ruhtinaallisesti.

Pidä hauskaa kosmetiikan valmistuksen parissa!

Artikkeli Ainesosien korvaaminen kosmetiikan valmistuksessa julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Propyleeniglykolia valmistetaan suuria määriä kemiantehtaissa polymeerien tuotantoa varten. Sitä käytetään lentokentillä lentokoneiden jäänpoistoon sekä jäänestoon. Propyleeniglykoli on tuttu myös autojen jäähdyttimen jäänestoaineena. Propyleeniglykolia käytetään myös joissakin oraalisissa ja suonenisisäisissä lääkeaineissa.

Propyleeniglykoli on niin yleinen kemikaali, että törmäät siihen väistämättä päivittäin ihan huomaamatta. Propyleeniglykolin käyttökohteet ovat sellaisia, että sitä ei ikinä uskoisi kosmetiikan ainesosaksi. Miksi tällaista kemikaalia käytetään ihonhoidossa? Lue eteenpäin niin saat tietää lisää propyleeniglykolista.

Propyleeniglykolin ominaisuudet

Propyleeniglykolilla on monia hyviä ominaisuuksia, jonka vuoksi se on niin haluttu ja monikäyttöinen kemikaali. Periaatteessa propyleeniglykoli on liuotin. Se auttaa liuottamaan kosmetiikan ainesosia nesteeseen.

Se on viskoosi, väritön neste, joka on lähes hajuton. Sillä on kuitenkin makea, hyvin mieto maku. Propyleeniglykoli sekoittuu hyvin monenlaisiin nesteisiin, mukaan lukien vesi. Euroopan Unionissa sillä on virallinen elintarvikelisäaine numero eli E-koodi E-1520. Kosmetiikan ja farmakologian osalta numero on E-490.

Propyleeniglykolin haihtuvuus on heikko. Se on humektantti eli se kerää puoleensa kosteutta ympäröivästä ilmasta. Kosmetiikassa propyleeniglykolia käytetäänkin juuri säilyttämään kosteutta ja estämään esimerkiksi meikkituotteita kuivumasta. Propyleeniglykolin eräs tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kyky pysyä nestemäisenä kovallakin pakkasella.

Mistä Propyleeniglykolia valmistetaan?

Propyleeniglykoli on tyypillinen petrokemian tuote. Sitä on valmistettu perinteisesti hydratoimalla propyleenioksidia. Propyleenioksidia puolestaan valmistetaan hapettamalla propyleenia joko etyleenibentseenin tai isobuteenin avulla.

Propyleeniglykolin käyttö kosmetiikassa

Propyleeniglykoli on tärkeä ainesosa tavanomaisessa kosmetiikassa. Luonnonkosmetiikassa se ei ole ollut sallittu aine. Tosin nykyisin on alettu valmistamaan kasviperäistä propyleeniglykolia joka sallitaan myös luonnonkosmetiikassa. Tämä on hieman outoa sillä kasviperäisyys ei tee aineesta mitenkään turvallisempaa.

Propyleeniglykolia luonnehditaan humektantiksi. Se on viskoosi, väritön ja hajuton neste, jolla on alhainen toksisuus. Propyleeniglykoli on yksi yleisimmistä tavanomaisen kosmetiikan ainesosista. Sitä käytetään laajasti shampoissa, kosteusvoiteissa, puhdistusaineissa, hoitoaineissa, deodoranteissa, parranajovalmisteissa, meikeissä ja hajuvesissä.

Propyleeniglykolin tärkein ominaisuus on sen kyly sitoa kosteutta puoleensa. Siksi sitä käytetään kaikissa kosteuttavissa tuotteissa. Se on suosittu ainesosa myös ikääntymisen merkkejä ehkäisevissä voiteissa koska se pystyy säilyttämään kosteuden ohuellakin iholla.

Propyleeniglykoli estää veden haihtumista iholta. Siksi se on suosittu ainesosa kuivan ihon hoitosarjoissa. Se toimii samalla ihoa pehmittävänä aineena.

Propyleeniglykoli auttaa kosmeettisen tuotteen muita ainesosia tunkeutumaan ihon läpi. Suurin osa kosmeettisista aineista jää ihon pinnalle koska niillä ei ole kykyä tunkeutua syvemmälle ihoon. Propyleeniglykoli toimii tuotteessa ikään kuin kantajana. Se siirtää tehoaineet syvemmälle ihoon.

Propyleeniglykolia suositellaan myös aknen hoitoon. Se on lievästi antimikrobinen aine, jonka katsotaan rauhoittavan ärtynyttä ihoa. Propyleeniglykoli ei ole lainkaan rasvaista, joten sen katsotaan olevan tehokas ja turvallinen hoitomuoto akneen.

Propyleeniglykolia käytetään kosmetiikassa säilöntäainejärjestelmissä yhdessä muiden kemikaalien kanssa.

Onko propyleeniglykoli turvallinen ainesosa kosmetiikassa?

Yleisesti propyleeniglykolia pidetään turvallisena kemikaalina. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Propyleeniglykolin suurin ongelma on sen aiheuttamat allergiset reaktiot. Propyleeniglykoli aiheuttaa kontakti-ihottuman joillekin henkilöille. Tyypilliset oireet ovat punoitus, kutina sekä pienet vesirakkulat iholla.

Amerikan Contact Dermatis Society nimesi propyleeniglykolin vuoden allergeeniksi vuonna 2018. Järjestö halusi kiinnittää ihmisten huomion sen merkittävään osuuteen allergioita aiheuttavista tekijöistä. Suurin osa propyleeniglykolille herkistyneistä ihmisistä ei tajua olevansa juuri tälle kemikaalille allerginen.

Ekseemaa sairastavat henkilöt herkistyvät helposti propyleeniglykolille

Tyypillisimmillään kosketusallergiat ovat henkilöillä, joilla on atooppinen iho tai ekseemaa. Myös henkilöt, joiden iho on jollain tavalla vaurioitunut, ovat herkempiä allergisoitumaan propyleeniglykolille. myös henkilöt, jotka työskentelevät koneiden ja moottorien parissa, herkistyvät helpommin propyleeniglykolille.

Jos olet herkistynyt kerran tälle kemikaalille, sinun tulee aina välttää tuotteita, joissa sitä on käytetty. Välttely voi olla haastavaa, sillä propyleeniglykoli on eräs yleisimmistä kemikaaleista, jota löytyy niin kosmetiikasta kuin elintarvikkeista ja lääkkeistäkin.

Propyleeniglykolille herkistyminen näkyy ensin kasvojen iholla. Tämän jälkeen ihottuma leviää helposti muualle vartaloon. Kosketusihottuma voi ilmetä myös propyleeniglykolia sisältävän tuotteen nauttimisen jälkeen. Esimerkiksi joissain oluissa sekä konditoriatuotteissa käytetään propyleeniglykolia lisäaineena. Todella tyypillinen propyleeniglykolin aiheuttama reaktio on päänahan kuivuminen, hilseily ja kutina. Shampoot ja hoitoaineet sisältävät todella usein propyleeniglykolia.

Kannattaa aina tarkistaa käytetyn tuotteen ainesosaluettelo. Sieltä usein löytyy juuri propyleeniglykoli. Valitettavasti teollisuus keksii aina uusia nimiä samalle yhdisteelle.

Tässä muutamia propyleeniglykolin aliaksia

• 1-2-dihydroxypropane
• 1,2-propanediol
• 2 Hydroxypropyl
• Methyl Glycol
• PPG
• PPG-3
• PPG-7
• PPG-9
• PPG-12
• PPG-13
• PPG-15
• PPG-16
• PPG-17
• PPG-20
• PPG-26
• PPG-30
• PPG-33
• PPG-34
• PPG-51
• PPG-52
• PPG-69
• Propane 1,2-Diol
• Trimethyl Glycol

Propyleeniglykolia on todella vaikea vältellä

Jos olet kerran herkistynyt propyleeniglykolille, ainoa tapa välttää oireet, on vältellä sitä. Herkistyneet ihmiset alkavat pikkuhiljaa tajuta, kuinka vaikeaa se on. Propyleeniglykoli on niin yleinen kemikaali, että sitä ei yksinkertaisesti pääse pakoon. Sitä löytyy autojen jäähdyttimistä, lentokoneiden jäänestosta, yleisimmistä kodin puhdistusaineista, kosmetiikasta, teollisista leivonnaisista ja makeisista.

Tilannetta pahentaa vielä se, että propyleeniglykolilla on kyky siirtää ympäristön myrkkyjä syvemmälle ihon kerroksiin. Kun otamme huomioon kaikki ne haitalliset kemikaalit, joita kohtaamme päivittäin, tämä voi olla jopa vaarallisempi ilmiö kuin itse aine.

Nykyisin propyleeniglykolia, kuten muitakin glykoleita, käytetään suruttomasti esimerkiksi kosteuttavana aineena kosmetiikassa. Propyleeniglykoli on erittäin halpaa eikä tahmaa iholla kuten esimerkiksi glyseroli. Propyleeniglykolin monet käyttötarkoitukset tekevät siitä todella suositun kosmetiikan raaka-aineen. Glykolien käyttö kosmetiikassa pitäisikin rajata vain sellaisiin tuotteisiin, joihin on vaikea löytää glykoleille turvallisempaa vaihtoehtoa. Kosmetiikkaan sopivia, turvallisia, kosteuttavia aineita löytyy todella paljon.

Propyleeniglykoli on petrokemian tuote

Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ei saa käyttää kemikaaleja, joilla on yhteys maaöljyyn.  Juuri tällainen tuote on propyleeniglykoli. Tosin nykyisin valmistetaan kasviperäistä propyleeniglykolia joka on sallittu myös sertifioidussa luonnonkosmetiikassa. Kasviperäisyys ei valitettavasti tee tuotteesta vähemmin allergisoivaa.

Propyleeniglykoli on hyvin synteettinen aine. Maaöljystä valmistetut tuotteet kuten vaseliini ovat luonnottomia tuotteita ihonhoidossa. Maaöljyssä ei ole mitään sellaista mitä iho tarvitsee. Vaikka ensin näyttäisikin siltä, että propyleeniglykoli tekee hyvää iholle, mitä se tekee pitkällä tähtäimellä?  Mihin tämä kemikaali joutuu iholta? Sehän ei haihdu vaan imeytyy.

Mitä propyleeniglykolin tilalle?

Propyleeniglykolia kannattaa vältellä mahdollisuuksien mukaan. Kosmetiikassa sen välttely on yllättävän vaikeaa propyleeniglykolin monikäyttöisyyden vuoksi.

Nykyisin myös sertifioidussa luonnonkosmetiikassa käytetään kasviperäistä propyleeniglykolia. Tämä tieto oli minullekin yllätys. Se, valmistetaanko jokin kemiallinen aine kasveista vai maaöljystä, ei tee siitä vaarattomampaa. Kasviperäinen propyleeniglykoli on kuitenkin kestävämpi valinta kuin maaöljypohjainen tuote.

Propyleeniglykolia korvataan usein muilla glykoleilla kuten pentyleeni- butyleeni- tai caprylylglykolilla. Ainakin pentyleeniglykolin käyttäjillä on havaittu jo herkistymistä. Sama ilmiö on varmasti edessä kaikkien liuotteiden kanssa. Liuotteiden lisääminen kosmetiikkaan ei välttämättä ole turvallista. Herkimmät henkilöt tulevat joka tapauksessa reagoimaan kaikkiin uusiinkin liuotteisiin.

Luonnolliset kasviöljyt pystyvät myös tunkeutumaan ihoon, joskaan ei yhtä syvälle kuin liuotteet. Aidosti luonnollisilla raaka-aineilla saadaan aikaan lähes sama tulos ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Kasviöljyjen sisältämät sterolit ja öljyhapot ovat nyt tutkimusten kohteena kun yritetään löytää luonnollisia vaihtoehtoja liuotteille. Myös kasveissa esiintyviä terpeenejä sekä polysakkarideja on tutkittu tunkeutumisen tehostajina.

Hyvä ja suositeltava vaihtoehto on valmistaa itse ainakin osa kosmetiikasta. Itse valmistettu kosmetiikka on juuri niin turvallista kuin itse haluamme. Luonnollisista kasviöljyistä ja aidoista hydrolaateista voi valmistaa parasta kosmetiikkaa, joka ei sisällä arveluttavia kemikaaleja.

Jos ihosi on herkistynyt, etkä itse osaa valmistaa kosmetiikkaa, siirry pelkkiin kosmeettisiin öljyihin. Jo herkistyneelle iholle paras öljy on mahdollisimman kirkas, suodatettu öljy.

Oletko sinä herkistynyt kosmetiikan kemikaaleille?

Artikkeli Kosmetiikan likainen tusina; Propyleeniglykoli julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Kotikosmetiikkaa voi opiskella monella eri tavalla

Kotikosmetiikan kursseja järjestetään ympäri vuotta, monella paikkakunnalla. Valittavanasi on runsaasti eri aiheisiin ja tuotteisiin painottuneita kursseja. Jo aikaisemmin kosmetiikka valmistaneet voivat löytää myös kosmetiikan- ja saippuanvalmistuksen jatkokursseja

• kotikosmetiikan peruskursseja
• kotikosmetiikan jatkokursseja
• kotikosmetiikan työpajoja
• kotikosmetiikan verkkokursseja
• kotikosmetiikkaa eri teemoin; koirat, joululahjat, lapset yms.
• pesuainekursseja
• saippuakursseja

Miten valitsen itselleni sopivan kosmetiikkakouluttajan?

Kotikosmetiikkakursseja on tarjolla työväenopistoissa, kansalaisopistoissa ja muissa julkisella rahalla ylläpidetyissä kouluissa. Tämän lisäksi on olemassa muutamia yrityksiä, jotka järjestävät kotikosmetiikkakursseja ja työpajoja.

Sinun kannattaa tietysti valita itsellesi lähin kurssipaikka. Toinen kriteeri on tietysti kurssin aihe. Jos haluat oppia valmistamaan emulsioita, sinun ei kannata valita saippuakurssia. Pesuainekurssilla valmistetaan vain pesuaineita, ei kosmetiikkaa.

Ota rohkeasti yhteyttä kosmetiikkakurssien järjestäjiin

Jos et jostain syystä löydä itsellesi sopivaa kurssia, voit ehdottaa kurssien järjestäjille toivomaasi kurssisisältöä. Voit myös yrittää itse kerätä sopivan porukan ja suunnitella yhdessä kurssin vetäjän kanssa sopiva sisältö kurssille. Monet kurssien vetäjät tarjoavat kohtuuhintaisia palveluja myös pienryhmille.

Kotikosmetiikkakurssit verkossa

Kotikosmetiikkaa voit opiskella myös verkossa. Verkko-opiskelun hyvänä puolena on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Opiskelet milloin vain, aivan omaan tahtiisi. Opiskelun voit suorittaa missä sinulle itsellesi sopii. Vaikka verkkokurssilla et olisikaan suorassa kontaktissa kouluttajaasi, selkeiden ohjeiden avulla pääset edistymään harrastuksessai.

Miksi kosmetiikan valmistuksen opiskelu on tärkeää?

Kosmetiikan valmistusta voi toki harrastaa ilman kurssiakin. Et välttämättä tarvitse lainkaan erityistä koulutusta. Jos valmistat vain tuorenaamioita tai muita yksinkertaisia tuotteita, kosmetiikkakurssi ei ole välttämätön. Haluat kuitenkin valmistaa muitakin tuotteita. Jo salvojen ja balmien valmistus on hyvä aloittaa ammattitaitoisen opettajan opastuksessa. Jos haluat valmistaa säilyviä tuotteita monesta eri ainesosasta, saat kurssilla niiden valmistukseen hyviä ohjeita.

Kotikosmetiikkakurssilla opit todella monia tärkeitä asioita kosmetiikan valmistamisesta

• tuotteiden säilyvyydestä
• pakkauksista
• raaka-aineiden käsittelystä
• raaka-aineiden ominaisuuksista ja sopivuudesta omalle ihotyypillesi
• raaka-aineiden hankinnasta
• reseptien suunnittelusta ja ainesuhteista
• tuotteiden viimeistelystä
• kosmetiikan sisällöstä; tämä hyödyttää myös teollisen kosmetiikan ostajaa

Nämä kaikki tiedot saat käyttöösi silloin, jos hakeudut kosmetiikkakurssille. Lisäksi sinulla on mahdollisuus kysyä opettajalta kaikkea mikä mieltäsi askarruttaa.

Opiskelen kosmetiikan valmistusta kirjoista ja netistä, eikö se riitä?

Kirjat ovat mainioita tietolähteitä kosmetiikan valistuksessa. Itselläni on valtavasti yrttikirjoja sekä kosmetiikan valmistuksesta kertovia kirjoja apuna. Olen kirjoittanut yhden alan kirjan itsekin; Kotikosmetiikan Raaka-aineet ja Valmistus”. Se käsittelee kosmetiikassa käytettäviä luonnollisia raaka-aineita.

Pelkkien kirjojen varaan ei kosmetiikan valmistusta kuitenkaan voi jättää. Kirjoissa oleva teoria ei noin vain muutu käytännön taidoiksi. Emulsion ja salvan valmistukset on ainakin kerran itse nähtävä ja kokeiltava. Siksi kosmetiikkakurssi on melkeinpä välttämätön, jos haluat edetä harrastuksessasi pidemmälle.

Netissä on tarjolla erittäin paljon kosmetiikkaohjeita. Kokemukseni mukaan reseptien taso vaihtelee todella paljon. Varsinkin ulkomaisiin ohjeisiin kannattaa suhtautua varauksella. Tuotteet ovat suunniteltu hyvin erilaiseen ilmastoon ja hyvin erilaiselle ihotyypille.

Kosmetiikan valmistus ryhmissä on edullisempaa

Taloudellisuus on yksi erittäin merkittävä etu kosmetiikan valmistamisessa kursseilla ja työpajoissa. Jos haluaisit valmistaa joululahjaksi kosmetiikkaa, tarvitset hyvin monia eri ainesosia. Raaka-aineiden ja pakkausten yhteishankinta kannattaa.

Voit tietysti valmistaa kosmetiikkaa vain parista aineksesta; yrttikylpysuola = suola + itse kuivatettuja yrttejä + pakkaus. Tällaisenkin tuotteen valmistaminen yhdessä muiden kanssa tulee kuitenkin edullisemmaksi ja hauskemmaksi.

Edullisuus tulee erityisen hyvin esille silloin, kun valmistat useita erikoisia ainesosia sisältäviä tuotteita. Kokeile kosmetiikkapajaa. Useilla pajatyyppisillä kosmetiikkakursseilla maksat vain käyttämistäsi aineista. Sinun ei tarvitse hankkia koko pulloa kallista öljyä jos tarvitset vain tilkan. Sinun ei myöskään tarvitse säilyttää kotonasi valtaisaa määrä kosmetiikan ainesosia joita tarvitset vain harvoin.

Jos emulsiovoidereseptissä on vaikkapa viittä eri öljyä, niiden hankkiminen pienissä erissä on kallista. Ryhmissä voit hyödyntää suurempia ja edullisempia pakkauskokoja.

Pakkausten hankkiminen yhteistilauksena tulee todella paljon edullisemmaksi. Netti on pullollaan kauniita kosmetiikkapakkauksia. Tarvitset niitä vain muutaman. Edullisimmat toimittajat toimittavat kuitenkin vain suuria tukkutilauksia. Kolmen purkin tilaus ei usein onnistu. Kosmetiikkapajoissa ja kursseilla voit hankkia kauniita pakkauksia yksittäin, ilman postikuluja.

Hae uusia ideoita kursseilta

Kosmetiikkakursseilla saa kokenut kosmetiikan valmistajakin uutta potkua harrastukseensa. Kurssilla kuulet uusimmat ideat omien tuotteiden valmistamiseen. Joululahjapajat ovat hyvä esimerkki tästä. Hyviä ideoita synttäreille, joululahjatuotteiksi, äitienpäivään tai ystävänpäivään on joskus vaikea keksiä. Kosmetiikkapajoissa saat valmiit ideat ja raaka-aineet niiden toteuttamiseen. Kosmetiikkakurssi on muuten jo itsessään hyvä lahjaidea.

Kosmetiikkakursseja järjestää ainakin seuraavat yritykset

• Nature by Amppu; Verkkokursseja sekä lähikursseja ja työpajoja Sipoossa
• Vihreä Ilo; Verkkokursseja sekä lähikursseja ja työpajoja Turussa

Vaikka itse ostaisit kaiken kosmetiikkasi valmiina, kosmetiikan valmistuksen perusteet kannattaa opetella

Kosmetiikan valmistus on mielenkiintoista ja opettavaista. Näet itse, mitä ainesosia kosmetiikassa käytetään, mikä on turhaa ja mikä välttämätöntä. Kun hallitset kosmetiikan valmistuksen perusteet, voit arvioida paremmin myös ostamiasi tuotteita. Kurssilla tutustutaan lähemmin yleisimpiin kosmetiikan ainesosiin. Ne samat tai samankaltaiset ainekset löydät myös ostamistasi kosmetiikkavalmisteista. Kosmetiikan perusteiden hallinta tekee sinusta tiedostavamman kuluttajan.

Onko kotikosmetiikkakurssit sinulle tuttuja? Kerro kokemuksistasi kommenttiosiossa!

Artikkeli Kotikosmetiikkakurssit; kuinka aloitan kotikosmetiikan valmistamisen? julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Makrobiotiikan koti on Japanissa

Makrobiotiikka on Japanissa elämäntapa, joka käsittää kaikki elämän osa-alueet. Tutustuin itse makrobiotiikkaan jo yli 30 vuotta sitten. Suomeen makrobiotiikan toi luontaistuotetukku Makrobioksen perustaja Henrik Nyberg. Haluaisin esitellä sinulle nyt tätä perinteistä japanilaista elämänfilosofiaa ja etenkin makrobioottista ihonhoitoa. Kiinnostaako sinua kuulla aiheesta lisää?

Makrobiotiikka on harmoniaa

Makrobiotiikka on harmonista yhteiseloa yhdessä luonnon kanssa. Ihminen on osa luontoa ja siksi ihmisenkin tulisi elää niillä ehdoilla, jotka luonto on meille tarjonnut.

Makrobiotiikkaan kuuluu terveellinen, myrkytön ruokavalio. Eri ruuanvalmistustavat ovat hyvin tärkeä osa ruokavaliota. Makrobiotiikka arvostaa lähiruokaa, sillä ihmisen pitää elää symbioosissa maan kanssa. Makrobioottisessa ruokavaliossa ei ole erikseen vegaaneja ja sekaruokailijoita. Makrobiotiikassa kaikille ihmisille on olemassa oma yksilöity ruokavalionsa. Pääasiassa makrobioottinen ruokavalio on lempeä ja kasvisvoittoinen. Ruokavalio on makrobiotiikassa hyvin tärkeäasia mutta jätän sen käsittelemisen tähän.

Makrobiotiikka on elämänfilosofia, joka tarjoaa elämänohjeet kaikille elämänalueille. Voit kasvattaa lapsesi makrobiotiikan periaatteiden mukaan. Voit kohdata ystäväsi ja vanhempasi noudattaen makrobiotiikan oppeja. Makrobiotiikka on kokonaisvaltainen ajattelutapa mutta ei suinkaan uskonto.

Makrobioottinen tapa huolehtia itsestä ja omasta terveydestä, hygieniasta ja muusta hyvinvoinnista sopii niin hyvin tähän päivään. Siksi minulle tuli juuri tänään mieleen kirjoittaa siitä teille. On aika kaivaa makrobiotiikka esiin ja katsoa mitä sillä on tarjottavana meille.

Makrobioottinen kosmetiikka ja ihonhoito

Makrobiotiikassa ihonhoitoa ei varsinaisesti edes tarvita. Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta. Olen kirjoittanut tästä aiheesta myös kirjassani Kotikosmetiikan Raaka-aineet ja Valmistus. Vaikka en kirjassani suoraan viitannut makrobiotiikkaan niin totesin aivan saman asian; terve iho ei tarvitse mitään ihonhoitoa.

Täysin terve iho saavutetaan elämällä harmoniassa luonnon ja vallitsevan ympäristön kanssa. Harvallapa meillä on tänä päivänä mahdollisuutta elää näin. Siksi tarvitsemme kosmetiikkaa kosteuttamaan ja suojaamaan ihoamme. Nykyisin ravintomme ei läheskään aina ole kovin luonnollista ja optimaalista. Puutteellinen ja väärä ravitsemus näkyykin sitten hetkessä ihollamme.

Vähemmin on enemmin

Ihoa kannatta hoitaa vain tarvittaessa. Makrobioottinen ihonhoito on minimalistista. Makrobiotiikan sääntöjen mukaan ihoa pitäisi hoitaa niin vähän kuin mahdollista.

• Tippa öljyä riittää mutta käytä vain laadukasta öljyä, joka on lähituotantoa.
• Kevyt puhdistus riittää mutta pidä huolta siitä, että käyttämäsi vesi on mahdollisimman luonnollista. Kesällä voit hyödyntää puroja ja järviä. Jos sinulla on käytössäsi aitoa lähdevettä, sen parempi.
• Ihon suojataan auringolta vaatteilla ja välttämällä voimakasta aurinkoa sen sijaan että jatkuvasti käyttäisi suojavoiteita.

Makrobiotiikan sääntöjen mukaan valitse aina se luonnollisin vaihtoehto.

• Aurinkosuojavoide korvataan vaatetuksella ja luonnollisella varjolla
• Valitse luonnonkuituinen kasvopyyhe tekokuituisen sijaan
• Käytä mieluummin guasha rolleria kasvojesi ihon virkistämiseen kuin kasvonaamioita
• Käytä ihonhoidossa öljyjä, jotka ovat tuotettu omalla kotiseudullasi/ kotimaassasi

Makrobioottinen kosmetiikka ei hyväksy kompromisseja

Makrobiotiikka on yhtä kuin elää harmoniassa luonnon kanssa. Jos haluamme elää makrobioottisesti, kaikki, mihin koskemme ja mitä käytämme, pitäisi olla mahdollisimman raffinoimatonta, luonnollista ja puhdasta. Kosmetiikka, joka on valmistettu luonnonkosmetiikan standardien mukaisesti, on toki hyvin puhdasta. Haitalliset kemikaalit ja muovi on niistä poissa. Luonnonkosmetiikassa on kuitenkin tehty kompromisseja, joita aidossa makrobioottisessa kosmetiikassa ei ole. Säilöntäaineet, emulgointiaineet sekä muut tuotteen ulkoiseen olemukseen vaikuttavat kemikaalit ovat juuri niitä kompromisseja.

Makrobioottinen kosmetiikka käyttää luomulaatuisia raaka-aineita tai villejä metsän antimia. Luomulaatuisia raaka-aineita on valitettavan vaikea Suomesta löytää. Varsinkin kotimainen luomutuotanto on vielä kapea-alaista.

Mistä ainesosista makrobioottiset ihonhoitotuotteet valmistetaan?

Kun lähdet rakentamaan makrobioottista kosmetiikka, sinun kannattaa lähteä liikkeelle hyvin yksinkertaisista kaavoista. Japanilaiseen tyyliin makrobioottinen kosmetiikka on hyvin pelkistettyä. Kaikki turhat ainesosat riisutaan tuotteesta. Jäljelle jää ainoastaan puhtaat, luonnolliset raaka-aineet. Makrobioottisessa kosmetiikassa juuri raaka-aineiden tuoreus ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita.

Makrobioottinen kosmetiikka rakentuu parhaimmillaan niistä ainesosista, jotka ovat kasvaneet sinua lähellä. Makrobioottisen kosmetiikan ainesosat ovat lähituotantoa, joka perinteisesti kuuluu siihen ympäristöön, jossa elät ja olet asunut. Sitä tarkoittaa symbioosi luonnon kanssa.

Hyvä esimerkki makrobioottisesta kosmetiikan raaka-aineesta on kaura. Kaura on hyvin perinteinen suomalainen ainesosa, joka on erityisen hyvä ihonhoidossa. Muita hyviä suomalaisille sopivia makrobioottisia kosmetiikan ainesosia ovat

• pellava
• omena
• ruusunmarja ja ruusut
• kaikki villiyrtit
• lähdevesi, purovesi, järvivesi
• ja monta muuta kotimaista raaka-ainetta

Makrobioottisessa kosmetiikassa raaka-aineen alkuperä on hyvin oleellinen

Makrobiotiikassa painotetaan lähituotantoa. Siksi meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota raaka-aineiden alkuperään. Pyri siihen, että kaikki tuotteesi ainesosat olisivat lähituotantoa tai ainakin Suomesta. Tämä on makrobiotiikan alkuperäinen idea.

Nettikaupat ovat tulvillaan makrobioottista kosmetiikkaa, joka on valmistettu vaikkapa Japanissa japanilaisista ainesosista. Älä osta turhaan sellaisia tuotteita. Meille suomalaisille suomalaiset tuotteet ovat enemmin makrobioottisia. Valitse siis aina, kun mahdollista, suomalainen raaka-aine myös silloin, kun teet omia tuotteita.

Makrobioottisen, kosmeettisen tuotteen kaava on hyvin yksinkertainen

Et tarvitse kalliita laitteita ja välineitä valmistaaksesi makrobioottista kosmetiikkaa. Riittää että sinulla on käytössä upeat, kotimaiset raaka-aineet.

Kotimainen kauraöljy

Suomalainen kauraöljy on jo yksinään makrobioottista kosmetiikkaa. Voit käyttää sitä ihonhoitoon sellaisenaan.

Kotimainen hamppuöljy

Hamppuöljy on eräs parhaista kosmeettisista öljyistä. Hamppu on erittäin ekologinen kasvi jonka hiilijalanjälki on negatiivinen. Korkealaatuista hamppuöljyä valmistetaan Suomessa, suomalaisesta öljyhampusta. Hamppuöljystä ihonhoidossa voit lukea lisää täältä.

Mehiläisvaha ja hunaja ovat luonnollisia ihonhoitotuotteita

Suomalainen tapa valmistaa voiteita ja salvoja on kiinteyttää öljy mehiläisvahalla. Jos käytät öljynä kotimaista ruistankio- eli camelinaöljyä, on voide hyvin makrobioottinen. Camelinaöljy käy hyvin myös maserointiin eli öljyuutosten valmistukseen.  Uuttamalla camelinaöljyyn hellävaraisia luonnonyrttejä, saat upean makrobioottisen salvan ihonhoitoon. Katso salvan valmistusohje täältä.

Hunaja antaa kosteutta iholle. Se sopii hyvin kasvonaamioksi sellaisenaan. Myös hunajaan voit sekoittaa yrttiöljyjä tuomaan lisää tehoa naamioon.

Kotimaisten valmistajien makrobioottisia tuotteita

FiiniNaturallyn Kaura-Tyrniöljyseerumi on täydellinen makrobioottinen tuote. Tuotteen laadukkaat raaka-aineet (kauraöljy ja tyrniöljy) tulevat Suomesta. Myös maailmalla on huomattu tämän tuotteen hienot ominaisuudet. FiiniNaturallyn Kaura-Tyrniöljyseerumi on voittanut kultamitalin Free From Scincare Awardsissa 2019. Huipputuote siis.

Frantsilan Yrttitila upeinen tuotteineen on myös eräs oiva esimerkki makrobioottisesta tuotannosta. Aivan alussa Frantsila tuotti kaikki käyttämänsä yrtit itse tai hankki ne kotimaisilta yrityksiltä. Frantsila on tietysti kasvanut yrityksenä. Siksi kaikki ei voi olla enää kotimaista.

Vielä nykyäänkin Frantsilan tuotannossa on upeita yrttiaarteita jotka ovat täysin heidän itse hellyydellä viljelemiä. Maaperää, jossa Frantsilan yrtit kasvavat, on hoivattu kaikella kunnioitukselle. Frantsilan Yrttitila on juuri sitä, mitä tarkoitetaan makrobioottisella viljelyllä ja tuotannolla.

En tee kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa, joten nämä linkit eivät tuota minulle rahaa. Haluan vilpittömästi tukea suomalaista yritteliäisyyttä ja suositella vain todella hyviä tuotteita.

Makrobioottinen ihonhoito on ajankohtaista juuri nyt

Juuri nyt meidän kannattaa keskittyä tukemaan kotimaista tuotantoa ja lähituotantoa. Lähituotanto on eettinen ja ekologinen valinta. Makrobioottisesta kosmetiikasta tulen kertomaan teille vielä lisää jatkossa. Se on ollut jo kymmeniä vuosia eräs minua inspiroivimmista filosofioista. Makrobiotiikka sopii tähän aikaan todella hyvin. Se opettaa meitä arvostamaan ja olemaan kiitollisia siitä, mitä meillä on ympärillämme. Emme välttämättä tarvitse eksoottisia ainesosia ihonhoitoomme. Usein lähellä tuotetut kasviöljyt toimivat paljon paremmin.

Onko makrobiotiikka ja makrobioottinen ihonhoito sinulle entuudestaan tuttu?

Artikkeli Makrobioottinen ihonhoito ja kosmetiikka julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Mikä on ihon suojakerros?

Iho on ihmisen suurin elin, jonka pääasiallisena tarkoituksena on suojata muuta elimistöä ympäristöltä sekä pitää niin sanotusti kroppa kasassa.  Iho koostuu kolmesta kerroksesta;

• Orvaskesi eli epidermis
• Verinahka eli dermis
• Ihonalaiskerros

Epidermiksen ulointa osaa kutsutaan marraskedeksi (stratum corneum). Marraskesi vastaa pääosin ihon läpäisykyvystä tai siitä että mitkään kehoon kuulumattomat aineet eivät ihoa pysty läpäisemään. Marraskesi on käytännössä vesitiivis. Suurin osa kemikaaleista ei imeydy sen läpi vaikka monet muuta väittävät.

Marraskesi on muodostunut 15-20 kerroksesta litistyneitä, kuolleita ihosoluista. Sana ”marras” tarkoittaakin kuollutta. Nämä kuolleet ihosolut ovat erittäin välttämättömiä ihon ja koko kehon toiminnalle. Ne suojaavat ihoamme infektioilta, kuivumiselta ja mekaaniselta rasitukselta.

Marraskeden solut, korneosyytit, sisältävät tiheän kreatiiniverkoston. Se on proteiini, joka auttaa pitämään ihon kosteutettuna ja estää samalla veden haihtumista. Korneosyyttien ympärillä on laastina tiivis soluväliaine ja lisänä vielä seramideista ja rasvahapoista muodostunut lipidivaippa.

Marraskeden solut voivat imeä puoleensa vettä, joka auttaa ihon kosteustasapainon säilyttämisessä. Kosmeettisilla tuotteilla voimme parhaiten vaikuttaa juuri marraskeden ja kahden sen alla olevan kerroksen toimintaan ja terveyteen.

Miten ihon suojakerrosta vahvistetaan?

Ihon suojakerros eli marraskesi koostuu 15% vedestä. Kun vesipitoisuus alkaa laskemaan alle 10% iho alkaa kärsimään kuivuudesta. Ihon suojakerroksen vahvistamisessa hyvin tärkeää on riittävä kosteuttaminen.

Ihon tehokas kosteuttaminen tapahtuu kolmessa eri vaiheessa.

1. Okkulsiiviset aineet muodostavat ihon pinnalle haihtumista ehkäisevän esteen ja lukitsevat kosteuden ihoon
2. Pehmentävät aineet ovat öljyjä ja kasvivoita, joita iho käyttää pehmennykseen ja ihon pinnan tasoitukseen
3. Kosteuttavat aineet imevät kosteutta puoleensa ihosta, ilmasta tai molemmista

Okklusiiviset aineet

Luonnolliset okklusiiviset aineet ovat sinulle ennestään tuttuja öljyjä ja vahoja. Erityisesti vahat ovat hyvin tärkeä komponentti talvivoiteissa. Silloin kun ilma on hyvin kuiva, vettä haihtuu runsaasti. Vahat suojaavat ja rauhoittavat ihoa sekä estävät tehokkaasti veden haihtumisen ihosta. Tärkeää on valita okklusiiviseksi aineeksi luonnollinen vaha. Vaseliini on tehokas estämään veden haihtumista iholta mutta se ei lainkaan hengitä. Vaseliini muodostaa liian tiiviin kalvon iholle. Siksi luonnolliset vahat ovat ihonhoidossa parhaita. Esimerkkejä luonnollisista vahoista ovat

• Mehiläisvaha
• Candelillavaha
• Marjavaha

Okklusiivista vaikutusta voi luoda myös öljyillä. Tavalliset kosmeettiset öljyt ovat ihanteellisia ja lempeitä iholle. Jos et tarvitse maksimaalista suojausta kuivumista vastaan, pelkät kasviöljyt toimivat hyvin iholla kosteutta pidättävinä aineina.

Esimerkkejä hyvistä okklusiivista öljyistä

• Manteliöjy
• Avokadoöljy

Ihoa pehmentävät aineet

Jotta marraskesi toimisi hyvin, sen on oltava pehmeä ja joustava. Pehmeys ja joustavuus vaikuttavat myös ihon nuorekkaaseen ulkonäköön. Pehmeässä ja joustavassa ihossa rypyt eivät näy niin selkeästi. On tutkittu, että ihoa pehmentää erityisesti emulsiomuotoiset voiteet. Niissä yhdistyvät vesi ja öljy, jotka yhdessä emulgaattorin kanssa pystyvät imeytymään paremmin ihoon.

Tehokkaasti ihoa pehmittäviä öljyjä ovat esimerkiksi jojobaöljy sekä skvalaani. Jojobaöljy ei varsinaisesti ole öljy vaan nestemäinen vaha. Sen rakenne muistuttaa ihon omien lipidien rakennetta. Siksi jojobaöljy tuntuu niin pehmoiselta iholla.

Skvalaani on iholla luonnollisesti esiintyvän skvaleenin hydrattu muoto.  Se on ihanteellinen kaikille ihotyypeille pehmentämään ja silottamaan ihoa. Oliiviskvalaani on täysin kasviperäinen tuote, jota on hyvin helppo lisätä myös vedettömiin tuotteisiin.

Ihoa kosteuttavat aineet

Ihon kosteuttajat houkuttelevat kosteutta ihon alimmista kerroksista ja sitovat sen marrasketeen. Kosteuttajat saavat marraskeden toimimaan kuin imukykyinen sieni. 

Iholle hyviä kosteuttajia on olemassa todella monia. Parhaiten tunnettu ja rakastettu tuote on tietysti glyseroli. Glyseroli on sokerialkoholi ja vesiliukoinen aine, jota voi käyttää vain emulsioissa ja täysin öljyttömissä tuotteissa kuten kasvovesissä. Glyserolia ei voi laittaa vedettömiin voiteisiin. Jos haluat valmistaa ja käyttää vain vedettömiä voiteita, voit lisätä glyserolia kasvoveteesi tai vesipohjaiseen seerumiin. Näin saat ihon kosteutettu tehokkaammin.

Toinen suosittu ihon kosteuttaja on sorbitoli. Sorbitoli niin ikään sokerialkoholi ja vesiliukoinen aine. Voit käyttää sorbitolia glyserolin tapaan emulsioissa ja öljyttömissä tuotteissa. Koska sorbitoli ei liukene öljyyn, sitä ei kannata käyttää vedettömissä voiteissa.

Haastavin ja arvokkain kosteuttava tuote on hyaluronihappo. Hyaluronihappo on vesiliukoinen aine. Se on ylivertaisen tehokas kosteuttaja. Se pystyy imemään puoleensa jopa 1000 kertaa oman painonsa verran kosteutta.

Hyaluronihappoa voi hankkia jauheena ja eri molekyylikoossa. Mitä pienempi molekyylikoko, sen syvemmällä ihossa hyaluronihappo vaikuttaa. Suuren molekyylipainon hyaluronihappo jää ihon pinnalle sillä se ei pysty imeytymään edes marrasketeen. Hyvin pienimolekyylistä hyaluronihappoa taas on yksityisen henkilön vaikea hankkia. Hyaluronihapon kanssa työskentely on myös aika haastavaa aloittelijalle.

On olemassa risiiniöljyyn uutettua öljyliukoista hyaluronihappoa. Sitä voi käyttää myös vedettömissä tuotteissa. Iho pitää tietysti ensin kosteuttaa kunnolla sillä hyaluronihappo voi tehdä kuivan ihon vieläkin kuivemmaksi.

Yhdistele itsellesi superhoitava kosteusvoide

Ihon suojakerroksen vahvistaminen on kaikkein tärkein asia ihonhoidossa. Terve ja vahva suojakerros iholla merkitsee terveempää ja vahvempaa ihoa. Iho ei kuivu niin nopeasti ja pysyy huomattavasti helpommin nuorekkaana.

Kun valitset ihonhoitotuotteeseesi ainesosia, muista että yhdistelemällä ainesosia oikein, pääset parempaan lopputulokseen. Valitse tuotteeseesi useampia öljyjä ja kaksi erilaista kosteuttajaa. Kaksi toimii tässä tapauksessa paremmin kuin yksi. Ihon uloin suojakerros on niin vahva, että sen läpäisemiseen tarvitaan kaikki keinot.

Artikkeli Ihon suojakerroksen vahvistaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Luonnollinen D-vitamiini

Me kaikki tarvitsemme auringonvaloa. Varsinkin talven jälkeen lämmin auringonpaiste on todella odotettu vieras. Talven jäljiltä ihomme ei ole tottunut aurinkoon ja palaa hyvin herkästi. Paras tapa tehostaa ihon kykyä torjua auringon UV-säteiden haitallisia vaikutuksia on huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista. Talvella D-vitamiinia pitää ottaa purkista mutta kesällä aurinko huolehtii siitä. Liiku ulkona vaihtuvassa varjossa niin et saa liikaa aurinkoa kerralla mutta kuitenkin tarpeeksi kehon omaa D-vitamiinin tuotantoa varten.

Auringolta ei tarvitse suojautua lainkaan, jos et oleskele pitkiä aikoja suorassa auringonpaisteessa. Alle 10 minuutin aurinkokylpyyn ei tarvitse suojautua erityisesti. Liiallinen auringolta suojautuminen estää luonnollisen D-vitamiinin muodostumisen kehossamme. Luonnollinen, ihon kautta muodostunut D-vitamiini on eri asia kuin purkista otettu D-vitamiini. Me tarvitsemme talven jälkeen tätä aurinkovitamiinia erityisen runsaasti.

Suojaa itsesi ja lapset liialliselta auringolta vaatteilla

Jos ihosi on hyvin herkkä auringolle, voit suojata itsesi kevyellä mutta peittävällä vaatetuksella. Lapset palavat herkästi auringossa. Heidän ihostaan kannattaa huolehtia, sillä palanut iho altistaa aikuisena ihosyöville.

Miten saada lapsille luonnollinen UV-suoja

Lasten leikkipaikka ulkona kannattaa perustaa puiden katveeseen. Jos se ei ole mahdollista, leikkipaikan voi suojata aurinkovarjolla tai katoksella.

Lasten vaatetus tulisi olla mahdollisimman suojaava. Varsinkin vauvat kannattaa pukea kevyisiin mutta peittäviin vaatteisiin. Herkimmin lasten iho palaa uimarannoilla, missä aurinko pääsee vapaasti porottamaan iholle. UV-säteiltä suojaava, peittävä uimapuku on tehokas keino välttää lapsen ihon palaminen. Uimarannalla aika kuluu todella nopeasti ja myös iho palaa huomaamatta. Aikuisen tehtävä on huolehtia siitä että lapsen iho on suojattu riittävästi vahingollisilta UV-säteiltä.

Suojaa rannoilla myös oma ihosi auringolta peittävillä, kevyillä vaatteilla ja varjoilla. Kun iho alkaa punertaa, se on yleensä jo palanut. Ihon lämpötila kertoo paljon. Tunnustellessasi ihoa, sen pitää olla korkeitaan lämmin, ei missään tapauksessa kuuma.

Ravinto ja aurinko, sisäistä aurinkosuojaa

Ravinnolla on suuri merkitys ihon auringonsietokykyyn. Kasvien fytokemikaalien kuten karotenoidien sekä flavonoidien vaikutusta auringonsietokykyyn on tutkittu jonkin verran. Näissä tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi ravinnoksi nautitun porkkanan sisältämä karotenoidi sekä flavonoidit muissa kasveissa auttavat ihoa selviytymään paremmin auringonvalossa.

Karotenoidit ovat luonnollinen UV-suoja. Karotenoidit ovat paitsi erittäin hyviä antioksidantteja, myös auringon haitallisilta vaikutuksilta suojaavia aineita. Tomaatti sisältää lykopeeni nimistä karotenoidia. Porkkanan karotenoidi on nimeltään beetakaroteeni. Vanha tuttu porkkana on erittäin hyvä auringonpalvojalle niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Porkkanan karotenoidit voivat helposti värjätä ihon kellertäväksi varsinkin, jos juo paljon porkkanamehua. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista.

C-vitamiini toimii ihoa suojaavana tekijänä auringon haitallisia vaikutuksia vastaan. C-vitamiinin vaikutusta iholla on tutkittu sekä sisäisesti ravinnon mukana nautittuna että ulkoisesti iholle levitettynä. C-vitamiinia on runsaasti marjoissa, hedelmissä sekä monissa vihanneksissa.

Totuus kasviöljyjen UV-suojasta

Kasviöljyjen sisältämien flavonoidien UV-suojasta on olemassa hyvin paljon artikkeleita. Somessa annetaan yleisesti ohjeita suojautua UV-säteiltä pelkkien kasviöljyjen avulla. Monissa sivustoissa kasviöljyille on määritelty jopa suojakertoimet. Minkään luonnonöljyn UV-suojaa ei kuitenkaan koskaan ole määritelty. UV-suojakerroin myönnetään vain sellaisille tuotteille, jotka ovat testattu asianmukaisilla testeillä UV-säteiltä suojaaviksi tuotteeksi. Tällaiset testit ovat hyvin vaativia ja kalliita. Yksikään luonnonöljy ei ole läpikäynyt virallista UV-testausta.

Luonnonöljyt, kuten kookosöljy tai vadelmansiemenöljy, eivät estä millään tavalla auringon UV-säteiden pääsyä iholle. Niissä ei ole mitään ainetta joka varsinaisesti suojaisi ihoa UV-säteiltä. Luonnonöljyjä ei siis voi pitää millään mittarilla auringonsuojatuotteina.

Monet etsivät vauvalle turvallista UV-suojaa ja päätyvät somekeskustelujen ja nettiartikkelien perusteella käyttämään kookosöljyä. Tämä on erittäin vaarallista vauvan iholle, sillä herkkä iho palaa hetkessä jos ihoa ei ole suojattu asianmukaisesti. Vauvalle paras ja turvallisin auringonsuoja on peittävä vaatetus sekä varjossa oleskelu.

Kookosöljy on sen sijaan erittäin hyvä tuote auringonoton jälkeen rauhoittamaan ihoa. Kookos on viilentävä öljy, jolla on runsaasti ihoa rauhoittavia, antimikrobisia ja tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia.

Monilla kasviöljyillä on kaikesta huolimatta varsin hyviä ominaisuuksia joita kannattaa hyödyntää myös auringolta suojautumisessa. Kasviöljyt sisältävät runsaasti kasvikemikaaleja jotka suojaavat ihoa solutasolla auringon haitallisisilta vaikutuksilta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että ne toimisivat varsinaisina aurinkosuojina. Kirjoitan myöhemmin erillisen artikkelin kasviöljyjen käytöstä ihon suojaamiseen auringon haitallisilta vaikutuksilta.

Fysiologiset aurinkosuojat

Fysiologiset aurinkosuojat tarkoittavat mineraaleja kuten sinkkiä ja titaanidioksidia sisältäviä tuotteita. Luonnonkosmetiikassa saa käyttää kumpaakin mineraalia mutta ei kuitenkaan nanokokoisena.

Fysiologiset aurinkosuojat jättävät iholle valkean kerroksen. Niitä on myös hankala puhdistaa iholta, sillä niiden emulsiopohja on veteen liukenematon. Käytä fysiologisen aurinkosuojan poistamiseen öljypohjaista puhdistusainetta tai erityisesti tätä varten suunniteltua tuotetta.

Nanopartikkelit aurinkosuojissa

Nanokokoista sinkkiä ja titaanidioksidia käytetään monissa ei-luonnonkosmetiikkalaatuisissa aurinkotuotteissa. Auringon UV-säteitä on hyvin vaikea suodattaa tehokkaasti. Lisäksi aurinkotuotteilta vaaditaan yhä enemmin tehoa ja käyttömukavuutta sekä kestävyyttä. Siksi nanokokoiset partikkelit ovat astuneet mukaan kuvaan.

Nanokokoiset mineraalit pystyvät kulkeutumaan ihon läpi ja voivat päätyä ties minne elimistössä. Asiasta ei ole varmaa tieteellistä näyttöä mutta miksi käyttää niitä, kun on muitakin vaihtoehtoja. Nanokokoisia materiaaleja kannattaa varoa ja käyttää vain luonnonkosmetiikkalaatuisia, fysiologisia aurinkosuojia, joita on nykyisin runsaasti tarjolla.

Mineraalit ovat maailman vanhin UV-suoja

Kaikki mineraalit estävät auringon UV-säteitä. Ne ovat todellakin maailman vanhin luonnollinen UV-suoja. Ammoisina aikoina ihminen peitti itsensä mutaan, tomuun ja saveen välttyäkseen polttavalta auringolta. Mineraalit muodostavat fysiologisen suojan iholle. Voit kokeilla ihollasi vaikkapa hellävaraista kaoliinisavea. Kotikosmetiikassa käytetään paljon magnesiumkarbonaattijauhetta sekä mica-jauheita, jotka estävät myös jonkin verran auringon säteiden pääsyä iholle.

Voiko aurinkosuojan valmistaa itse?

Voi ja ei voi. Kotitekoisen ”aurinkosuojan” voi valmistaa esimerkiksi käyttäen sinkkioksidia voiteessa. Varsinainen aurinkosuoja se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole.

Testatun aurinkosuojan valmistus ei ole helppoa. Se on erittäin haastavaa jopa mammuttifirmoille kuten Loreal. He käyttävät miljoonia kehittääkseen toimivan ja luotettavan aurinkosuojan siinä kuitenkaan aina onnistumatta niin hyvin. On todella naiivia kuvitella, että me kotona pystyisimme siihen vain sekoittamalla sinkkiä voiteeseen.

UV-suojan on läpäistävä tarkat ja luotettavat testit ennen, kun tuote saa SPF ( sun protect factor) kertoimen. Jos tuotteessa ei ole SPF kerrointa, sitä ei voi pitää luotettavana aurinkotuotteena.

Luonnollinen UV-suoja on helppo valmistaa myös kotona mutta tehokasta ja testattua siitä ei saa. Voit helposti löytää kotitekoisten aurinkotuotteiden reseptejä, joissa on käytetty sinkkiä. Sinkki ei kuitenkaan levity kovinkaan tasaisesti iholle eikä siksi anna suojaa. Sinkki on mineraali eikä liukene voiteeseen. Voiteen teho ei välttämättä edes riipu sinkin tai muun mineraalin määrästä tai laadusta. Kotikonstein et saa mitenkään sinkkiä levittymään tasaisesti voiteeseen.

Voit kuitenkin valmistaa sinkkivoiteita. Niistä ei ole mitään haittaa iholle. Ne voivat jopa suojata ihoasi hieman auringolta mutta älä koskaan luota niihin. Hanki aina luotettava testattu luonnonkosmetiikkalaatuinen aurinkotuote jos olet menossa rannalle tai merelle jossa UV-säteilyltä ei voi välttyä.

Tutkittuja ja turvallisia luonnonkosmetiikkalaatuisia aurinkotuotteita myyvät esimerkiksi

• Twistbe; Twistbestä saa myös tarvittaessa ammattitaitoista opastusta sopivan aurinkotuotteen valintaan
• Greendeal; Laaja valikoima sertifioitua luonnonkosmetiikkaa

Vinkkejä auringonpalvojille

• Kun levität keltaista porkkanaöljyä iholle houkuttelet ruskettavia auringonsäteitä puoleesi. Näin saat kauniin rusketuksen. Porkkanan beetakaroteeni toimii aurinkoa keräävänä pigmenttinä iholla. Myös tomaatissa on karoteenia nimeltä lykopeeni. Voi olla, että tomaatin punainen väri toimii samalla tavoin. En ole vielä kuullut, että tomaatin lykopeenia voisi käyttää ruskettumisessa hyväksi. Tulevana kesänä aion kuitenkin kokeilla tomaattiöljyä iholla.
• Liiku samalla kun olet auringossa. Rusketus on silloin tasaisempaa etkä pala niin herkästi.
• Juo paljon vettä ja huolehdi suolatasapainosta varsinkin, jos on kovin helteinen sää. Kuiva iho kärähtää nopeammin kuin kostea. Myös ihon kosteutus vedellä on paikallaan.
• Pidä pieniä taukoja auringonoton lomassa ja anna ihon viiletä kunnolla.
• Älä käytä auringossa eteerisiä öljyjä tai etanolia sisältäviä tuotteita. Ne saavat todella nopeasti ihon palamaan. Jotkut eteerisitä öljyistä ovat fototoksisia eli ne saavat ihon ärtymään auringossa.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Mikä on sinun luonnollinen UV-suoja?

Artikkeli Vihdoinkin aurinko paistaa; hanki itsellesi luonnollinen UV-suoja julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Sademetsät ovat oma erityinen luontotyyppinsä

Sademetsät sijoittautuvat lauhkeilta vyöhykkeiltä aina kuumimpaan tropiikkiin. Sademetsä on kasvillisuustyyppi, jossa sademäärät ylittävät 1500 millimetriä vuodessa. Laajimmat sademetsät sijaitsevat Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikassa. Tiesitkö, että lauhkean vyöhykkeen sademetsiä sijaitsee jopa pohjoismaissa. Norjan rannikolla on pieni alue, joka lasketaan sademetsäksi.

Maapallolla sademetsiä ei esiinny kovinkaan runsaasti. Maapallon pinta-alasta vain noin 2% on sademetsää. Amazonin sademetsän, joka on maailman laajin sademetsä, pinta-ala on noin 5,5 miljoonaa neliökilometriä.

Sademetsissä elämä on kerroksellista

Sademetsän katto-osa on noin 30-50 metriä korkea alue. Siellä sijaitsevat suurten puiden latvukset. Myös korkeimmat köynnökset yltävät sademetsän katolle.

Alempana, latvusten varjossa, sijaitsee aluskerros, jossa elelee köynnöksiä, kukkia, saniaisia, sammalta sekä pudonneita lehtiä ja lahonnutta kasvillisuutta.

Jotkut eläimet viettävät koko elämänsä sademetsän latvuksissa. Toiset taas viettävät aikaansa pääosin aluskerroksissa.

Sademetsien puut ovat tiheälehtisiä ja peittävät maaperän valolta. Siksi aluskasvillisuus sademetsissä on hyvin niukkaa. Tyypillisiä sademetsän aluskasveja ovat sammaleet ja saniaiset, jotka pärjäävät vähällä valolla. Muut kasvit elävät symbioosissa puiden rungoilla. Trooppiset orkideat ovat hyvä esimerkki tällaisista kasveista. On arvioitu, että jopa 70-90% sademetsien elämästä on puissa. Maaperässä on usein vain sammalta ja isoimpien puiden juuria.

Sademetsien eliöstö on runsas

Sademetsissä elää jopa 70% kaikista maapallon eliölajeista. Sademetsien eliörunsaus on niin suurta, että suuri osa sademetsien asukeista on vielä täysin tuntemattomia. Runsaat sateet yhdistettynä lämpöön, luovat ainutlaatuisen elinympäristön kasveille, hyönteisille, linnuille ja monille muille eläimille. Sademetsien väheneminen maapallolla vaikuttaa ratkaisevasti luonnon monimuotoisuuteen.

Sademetsän kasviston ja eläinten runsaus on häikäisevä. 1000 hehtaarin alueella saattaa löytyä 1500 eri kukkivaa kasvia, 750 puulajia, 400 lintulajia ja 150 perhoslajia. Pelkästään Amazonin sademetsässä elelee 10% maapallon tunnetuista lajeista.  Pähkinöitä ja siemeninä tuottavat puut saattavat olla jopa 1000 vuotta vanhoja.

Sademetsät ovat maapallon apteekki

Neljännes maailman lääkekasveista on löydetty sademetsistä. 70% kasveista, jotka US National Cancer Institute on todennut merkityksellisiksi syövän hoidossa, löytyy pelkästään sademetsistä. Vielä uskomattomampaa on, että vaikka sademetsistä löytyykin valtava repertuaari lääkekasveja, niistä on tutkittu vain vaivaiset 1%.  Sademetsistä löytyy aivan valtaisa luonnon apteekki.

Paikallisilla ihmisillä on tieto kasvien sopivuudesta ihonhoitoon. Monet sademetsien tuotteista ovat hyvin antimikrobisia. Niillä on kipuja poistavia ja antioksidanttisia vaikutuksia. Kasveilla on erityisominaisuuksia, joista on olemassa vain perimätietoa. Käyttämällä paikallisten ihmisten keräämiä sademetsien tuotteita, jaamme samalla arvokasta perimätietoa myös jälkipolville.

Maapallon keuhkot

Sademetsiä kutsutaan maapallon keuhkoiksi sillä ne imevät hiilidioksidia ja tuottavat happea. Sademetsät imevät hiilidioksidia, joka syntyy vaikkapa autoista, lentokoneista ja lämmityksestä. Sademetsät ovatkin merkittävä hiilinielu. Sademetsien vähittäinen katoaminen heikentää maapallon kykyä sitoa hiilidioksidia, joka vaikuttaa epäsuotuisasti ilmastoon. Toki ilmaston tilaan vaikuttavat myös monet muut asiat kuten merien tila.

Sademetsät vaikuttavat sateisiin ja pilvien muodostumiseen   

 Sademetsillä on maapallon ilmastoon monia vaikutuksia. Sademetsät auttavat ylläpitämään maailman veden kiertokulkua haihduttamalla vettä ja luomalla sateita. Kuivuus on monilla alueilla suuri ongelma. Sademetsissä syntynyt vesimassa kulkee ympäri maailmaa. Afrikan sademetsissä syntynyt kosteus päätyy Amerikkaan ja Eurooppaan. Raivaamalla sademetsiä, luomme uusia kuivuudesta kärsiviä alueita.

Sademetsien synnyttämällä kosteudella on myös vaikutusta ilmastonmuutokseen. Vesihöyry on yksi tärkeimmistä kasvihuonekaasuista. Siksi ilman pienetkin muutokset ja häiriöt ilmaston vesitaloudessa voivat olla kohtalokkaita maapallolle.

Sademetsät ovat uhattuina

Sademetsien pinta-ala vähenee joka päivä. Tuhoamme sademetsiä niin nopeasti että ne voivat kadota täysin sadassa vuodessa. Maailman 15 miljoonasta neliökilometristä sademetsiä on jäljellä enää noin 6 miljoonaa neliökilometriä. Amazonin sademetsien raivaus aloitettiin 1960-luvulla. Amazonin sademetsien tuhoaminen oli voimakkaimmillaan 1990-luvulla. Silloin noin Espanjan kokoinen alue raivattiin viljelysmaaksi soijalle sekä karjankasvatukseen. Myös kaivostoiminta on tuhonnut merkittävän osan sademetsiä. Jos kaadetun sademetsän tilalle istuttaa öljypalmuja tai kookospalmuja, sademetsä ei palaa. Tilalla on vain puupelto ja eliörikas biotooppi on iäksi mennyttä.

Tällä hetkellä sademetsien hävitys on rauhoittunut voimakkaan painostuksen ansiosta. Sademetsää kuitenkin tuhoutuu joka vuosi 18 miljoonaa hehtaaria. Sademetsien tuhoutuminen pitää ehdottomasti saada loppumaan.

Viljelysmaiden raivaus jatkuu edelleen

Maanviljelijät ovat pakotettuja raivaamaan sademetsistä lisää viljelysmaata, sillä jo raivattu maa pysyy viljavana vain hetken. Sademetsät ovat hyvin monimutkaisia ekosysteemejä. Sademetsien ravinteet eivät ole maaperässä vaan puissa ja muussa kasvillisuudessa. Kun sademetsän puu kuolee luonnollisesti ja lahoaa, se luovuttaa ravinteita muiden kasvien käyttöön. Näin ympäröivät kasvit hyödyntävät kuolleet kasvit ravinteina. Sademetsien maaperässä itsessään ei ravinteita paljoakaan ole. Jos kaadetut puut viedään pois, maahan ei jää lainkaan ravinteita uutta kasvua varten. Siksi sademetsä ei pysty hakkuun jälkeen uudistumaan. Ja tietysti kaadetut puut poistetaan sillä sademetsissä kasvaa runsaasti maailman arvokkaimpia puulajeja. Puiden salakaato on varsin yleistä.

Kun sademetsä raivataan soijapelloksi tai öljypalmuviljelmäksi, tuhoutuu samalla koko sademetsän biotooppi. Tuhannet harvinaiset kasvit, puut, linnut ja perhoset tuhoutuvat sademetsän mukana. Sademetsää ei voi istuttaa takaisin. Sademetsät ovat muodostuneet miljoonien vuosien evoluution tuloksena. Sademetsien kasvit ja eläimet ovat erikoistuneet juuri tietynlaisiksi erikoisista olosuhteista johtuen.

Onneksi kansainvälisen painostuksen vuoksi maailman päättäjät ovat jo hieman kiinnostuneempia suojelemaan sademetsiään. Brasilia ja Indonesia ovat ryhdistäytyneet ja muuttaneet lainsäädäntöään sademetsäystävällisemmäksi. Tämä onkin tärkeä askel sademetsien suojelussa. Brasiliassa ja Indonesiassa on maailman eniten sademetsiä.

Miten sademetsiä voi suojella?

Maailma on herännyt sademetsien ahdinkoon. Lukuisat järjestöt työskentelevät sademetsien pelastamisen puolesta. Valtioiden hallinnot tekevät päätöksiä, jotka tähtäävät sademetsien suojeluun. Ruohonjuuritasolla meistä jokainen voi tehdä oman osuutensa. Sademetsien suojelua voi harjoittaa tietysti tukemalla sademetsiä suojelevia organisaatioita. Kerron sinulle, miten voit kosmetiikkavalinnoissasi tukea sademetsien elinvoimaisuutta.

Paikalliset ihmiset tarvitsevat elämiseensä rahaa kuten me kaikki. Heillä on lapsia, jotka pitää kouluttaa. He tarvitsevat kunnollista terveydenhuoltoa sekä kodin. Heillä on kaksi vaihtoehtoa tulojen hankkimiseen; kaataa sademetsä viljelysmaaksi tai elää perinteisellä tavalla keräillen arvokkaita pähkinöitä ja muita metsän tuotteita. Me voimme omilla valinnoillamme kannustaa paikallisia ihmisiä säilyttämään ekologisen elämäntyllinsä. Ostamalla ja käyttämällä sademetsien tuotteita estämme samalla sademetsien tuhoutumista.

Miten sademetsäystävällisiä kosmetiikan raaka-aineita tuotetaan?

Sademetsissä kasvaa villinä todella monia pähkinöitä ja siemeniä, joista tuotetaan raaka-aineita kosmetiikkaan. Monet laadukkaat kasvivoit ja öljyt ovat peräisin sademetsistä. Näiden tuotteiden takia ei ainuttakaan sademetsän puuta ole tarvinnut kaataa. Tuotteisiin käytetään vain luonnossa kasvavien puiden tuottamia pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä.

Maailman sademetsissä asustaa arviolta 50 miljoonaa ihmistä. He kuuluvat alueidensa alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansat ovat aina käyttäneet sademetsissä kasvavien puiden satoa ravinnoksi, lääkinnässä ja ihonhoidossa. Suurin osa sademetsien kasveista on täysin riippuvaisia sademetsän biotoopista. Niitä ei voi viljellä monokulttuurin tapaan. Sademetsän puut ovat täysin luonnonvaraisia.

Kookospalmuja kasvaa myös villeinä

Oletko koskaan ajatellut, että esimerkiksi kookospalmu on viljeltynä yhtä epäekologinen kuin vaikkapa öljypalmu tai kumipuu. Luonnonmukainen, sademetsän kookospähkinä on aivan eri asia. Luonnollisessa biotoopissa kasvavat kookokset myös tuoksuvat ja maistuvat aivan erilaiselta kuin monokulttuurissa viljellyt. Paikalliset sademetsän ihmiset ovat hoitaneet kookosöljyllä jopa aknea. Tavallisella kookosöljyllä näin ei voi tehdä sillä tehoviljelty kookosöljy tukkii helposti ihon. Aito, luonnon kookos onkin ihan eri juttu. Jos jostain löydät villikookosöljyä, kokeile ihmeessä.

Sadonkorjuu sademetsissä on keräilyä

Sadonkorjuu sademetsissä tapahtuu ainoastaan ihmistyövoimin. Paikalliset asukkaat keräävät sademetsästä tuotteita käsityönä, metsissä keräillen. He tietävät missä sijaitsevat parhaat puut ja koska ne tuottavat satoa. Paikalliset ihmiset myös tietävät kuinka usein satoa voi korjata vahingoittamatta kasveja. Esimerkiksi luonnonvarainen vanilja on kärsinyt ilmaston lämpenemisen ohella liiasta sadonkorjuusta. Vanilja on sademetsissä kasvava luonnonvarainen orkidealaji, joka on erittäin uhanalainen. Kaupassa myytävä vanilja ei ole tätä luonnonvaraista kantaa. Luonnonvaraista vaniljaa kasvaa mm. Thaimaassa.

Paikalliset sademetsien asukkaat vaeltavat tottuneesti jalkaisin pitkin sokkeloisia viidakkopolkuja hyvin vaikeakulkuisillakin alueilla. Luonnonmukainen sadonkorjuu sademetsissä ei tarvitse infrastruktuuria kuten teitä tai sähköverkkoja.  Paikalliset ihmiset ovat tottuneet kulkemaan metsissä luontoa vahingoittamatta. Korjuun jälkeen pähkinät pestään joessa ja kuivataan auringossa. Paikallisten ihmisten tuottamat pähkinät ovat erityisen ekologisia ja eettisiä tuotteita.

Hanki sademetsien tuotteita kosmetiikkasi raaka-aineiksi

Suosin kosmetiikassani ehdottomasti paikallisia tuotteita. Meidän kuitenkin tulisi suosia niiden ohessa myös sademetsissä eettisesti ja ekologisesti tuotettuja kosmetiikan raaka-aineita. Siksi aloitin juttusarjani Sademetsän Aarteita.

Kosmetiikkavalinnoillakin voi vaikuttaa

Moni ajattelee, että kosmetiikka on marginaalia teollisuutta. Kosmetiikassa käytettävät raaka-ainemäärät ovat varsin pieniä. Niillä ei pitäisi olla merkitystä sademetsien kannalta. Olen kuitenkin vahvasti eri mieltä.

Me kosmetiikan parissa puuhastelevat ihmiset olemme olleet etujoukoissa taistelemassa esimerkiksi eläinten oikeuksista vegaanituotteiden muodossa. Me olemme myös olleet taistelemassa massiivista lapsityövoimaa vastaan kiilleteollisuudessa. Meidän ääni on kuulunut kauas ja vaikuttanut moniin poliittisiin linjauksiin. Syynä tähän on se, että kosmetiikan käyttäjät edustavat suurta ruohonjuuritasoa, joka muodostaa niin sanotun yleisen mielipiteen. Olemme sanoneet ei epäeettisille tuotteille ja kääntäneet ihmisten katseet epäkohtiin.

Kosmetiikkateollisuus seuraa tiukasti trendejä. Nyt kosmetiikan trendinä on ekologisuus ja eettisyys. Kosmetiikan trendit vaikuttavat hyvin voimakkaasti yleiseen mielipiteeseen. Kosmetiikan valinnoilla voit viedä tärkeitä viestejä kuluttajille ja sitä kautta myös päättäjille.

Seuraa Sademetsän aarteita artikkelisarjaa

Sademetsän aarteita artikkelisarja kertoo kosmetiikan raaka-aineista, jotka ovat sademetsien alkuperäiskasveja. Haluaisin että jokainen luonnonkosmetiikan käyttäjä ja valmistaja pysähtyisi hetkeksi miettimään käyttämänsä kosmetiikan raaka-aineiden alkuperää. Mistä tuotteet ovat valmistettu ja miten raaka-aineet ovat tuotettu.

Tässä muutamia sademetsän raaka-aineita, joita voit käyttää tuotteissasi

• Sademetsän aarteita; Murumuruvoi
• Sademetsän aarteita; Andirobaöljy
• Sademetsän aarteita; Kukuipähkinäöljy

Oletko käyttänyt sademetsistä peräisin olevia tuotteita?

Artikkeli Sademetsän aarteita; valmista kestävää kosmetiikkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Johanna, miten päädyit hennataiteilijaksi?

Kaikki lähti siitä, kun 2017 kansanopiston kurssilla selvisi, että hennoja voi tehdä myös täysin luonnonmateriaaleilla, kertoo Johanna. Hennaukseen jää vähän koukkuun, ei malta lopettaa. Teininä piirsin kavereille tatuoinnit mustekynällä, nyt yllättäen vuosia myöhemmin siihen löytyi vähän fiksumpi tapa ja konsepti. Nautin siitä, kun saan jakaa hennan ilosanomaa ja opettaa taitoa eteenpäin.

Harrastuksesta eskaloitui lopulta myös osa-aikatyö, lisäksi teen graafista suunnittelua ja kirjavasti arvoihin sopivia projektiluontoisia töitä.

Johannan kiinnostus hennatatuointeihin johtuu hennan loputtomista mahdollisuuksista. On kiehtovaa, kuinka iho värjäytyy luonnon omilla aineilla ja aina hieman eri tavalla. Hennat sopivat hyvin myös henkilökohtaiseen tyyliini ja värimaailmaan, on kiva kulkea ympäriinsä hennattuna. Mahdollisuudet ilmaista itseään hennan avulla on loputtomat ja visuaalinen puoli kiehtoo; mihin kaikkeen hennat lopulta oikein taipuu, kertoo Johanna

Hennatatuoinnin historiaa

Hennatatuoinnit eivät ole mikään hetken muoti-ilmiö. Hennaamisen historia on pitkä ja värikäs. Kyselin Johannalta hieman hennatatuoinnin historiasta.

Hennakasvia on hyödynnetty kaikkialla missä kasvi menestyy; Pohjois-Afrikassa sekä Lähi-Idän etelänpuoleisilla alueilla. Hennaa on käytetty alun perin kuumissa ilmastoissa sen ihoa viilentävien ominaisuuksien vuoksi. Tahna levitettiin käsin tai dippaustekniikalla, jolla värjättiin esim. jalkapohjat tai kämmenet + sormet kokonaisuudessaan, varsinaiset kuviot tulivat vasta myöhemmin. Henna on myös rohdoskasvi, josta on käytetty eri osia eri tarkoituksiin, lähinnä ulkoisesti. Hennalla sanotaan olevan antibakteerisia ja antifungaalisia ominaisuuksia; sitä on käytetty ehkäisemään erilaisia tulehduksia ja sieni-infektioita niin ihmisillä kuin eläimillä, ja jopa avohaavojen hoidossa.

Monet mieltävät hennatatuoinnit uskonnollisiksi ja kulttuurisiksi riiteiksi. Onko Hennatatuoinneilla uskonnollista merkitystä?

Ehdottomasti, vastaa Johanna. Hennaa on käytetty monissa eri uskonnoissa kautta aikojen, mutta tunnetuin henna on osana intialaista kulttuuria ja etenkin häiden yhteydessä. Sitä on kuitenkin käytetty monissa eri uskoinnoissa eri aikakausina, ja merkitys voi vaihdella eri uskontojen ja juhlallisuuksien välillä. Hennalla voidaan tehdä suojelevia kuvioita marokkolaisissa ympärileikkausjuhlissa tai koristella morsiamen kädet intialaisissa häissä. Mitä tummempi henna sitä parempi liitto. Yleisesti henna on ilon lähettiläs ja on sosiaalinen osa juhlintaa, niin uskonnollisissa kuin muissakin juhlallisuuksissa.

Miksi länsimaiset ihmiset haluavat koristella ihoaan hennalla?

Olen itse tutustunut hennattuihin ihmisiin Aasiassa. Kyselin Johannalta, miksi suomalaiset haluavat myös koristella ihoaan hennalla?

Hennat jakavat vähän mielipiteitä, ihmiset joko innostuu täysillä tai sitten ei ollenkaan, kertoo Johanna. He, jotka innostuvat, fiilistelevät hennojen eksotiikkaa, näyttävyyttä, värin tarttumisen taikaa ja elävää lopputulosta. Hennojen pursotus on monelle käsillään tekijälle meditatiivista ja rentouttavaa. Siinä väkisinkin uppoutuu hetkeen, mikä nykypäivänä on aika arvokasta.

Hennat ovat yksi laittautumisen ja itseilmaisun muoto siinä missä korut, vaatteet tai oikeat tatuoinnit. Hennoilla on täällä vielä uutuusarvoa ja kyllä isot näyttävät hennat kääntävät katseita ja saavat aikaan keskusteluja.

Hennalle voi antaa myös omia itselleen tärkeitä merkityksiä, esimerkiksi belly blessing hengessä raskausvatsan koristelu, arpien koristelu tai muu omaan kehoon tai mieleen liittyvä voimaantuminen, mikä kellekin tuntuu omalta.

Mistä raaka-aineista hennatatuointi valmistetaan

Hennan turvallisuus askarruttaa monia. Maailmalta kuuluu kauhujuttuja siitä, miten henna on pilannut ihon ja vaarantanut terveyden. Kyselin Johannalta, mitä henna oikeastaan on ja käytetäänkö hennamassassaan kemikaaleja?

Minulle selvisi nyt, että on olemassa luonnonhennaa, joka valmistetaan vain hennakasvista sekä kemikaaleja sisältävää hennaa, joka saattaa olla hyvinkin vaarallista terveydelle.

Luonnon hennatahna sisältää hennakasvin jauhettua lehteä, sitruunaa, sokeria, vettä ja eteeristä laventeliöljyä. Kemikaaleja ei tarvita, kun tahna säilytetään pakastettuna. (tästä tunnistaa hyvin luonnonhennan eron kemikaalihennoista: jos valmista tahnaa myydään huoneenlämmössä tai eri värivaihtoehtoilla, se ei ole luonnonhennaa)

Hennajauhe valmistetaan hennakasvin (lawsonia inermis) lehdistä kuivaamalla ja jauhamalla hienon hienoksi pölyksi. Kasvi on sama, jota käytetään yleisesti hiusten luonnonmukaiseen värjäykseen, mutta jauheen tulee olla tatuointilaatuinen (BAQ= body art quality).

Aidon hennan väri on aina ja poikkeuksetta ruosteenpunainen. Henna itsessään on Tukesinkin mukaan hyvin siedetty kosmeettinen väriaine ja harvemmin aiheuttaa allergisia reaktioita, mutta sitruunalle tai hennatahnan kiinnitykseen käytettävälle teipille voi myös olla allerginen. Poikkeuksena G6PD entsyymin puutos, josta kärsiville henna ei sovi, mutta tämäkin on länsimaissa hyvin harvinainen.

Onko henna myrkyllistä tai muuten vahingollista iholle?

Monissa maissa hennatatuointeihin suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Esimerkiksi USA:ssa FDA ei ole hyväksynyt hennatatuointeihin tarkoitettuja värejä. Johanna avasi aihetta hieman ja kertoi mistä johtuu, että hennatatuointeja halutaan vältellä.

Hennatahnaa valmistetaan myös kemiallisesti, jolloin tahna saadaan säilymään huoneenlämmössä, vaikutusaikaa iholla saadaan lyhyemmäksi ja värivaihtoja löytyy sateenkaaren väreissä. Kemikaalihennoissa voi olla mitä vaan, joten on tärkeää tietää mitä hennatahna sisältää. Esimerkiksi EU:ssa sallittu pitoisuus PPD:tä hiusväreissä on muistaakseni 2% kun mustasta hennasta on löydetty jopa 40% pitoisuuksia. Eteeristä öljyä voidaan korvata esim. kerosiinilla.

Aika ajoin iltalehtien otsikoissa varoitetaan hennatatuointien vaaroista, mutta siinä menee puurot ja vellit sekaisin, sillä kemikaalihennat ovat ihan eri asia kuin aito luonnonhenna. (Olettaisin että USA:ssa on kyse nimenomaan valmiista kemikaalihennoista, mutta en tiedä sen tarkemmin.)

Hennatatuointeja suunnitellessa mielikuvitus saa lentää

Hennatatuointien maailmaan tutustuessani huomasin, kuinka hauskaa on hennakuvioiden suunnittelu. Alussa hennakuvioita kannattaa tehdä vaikkapa paperille tai muoville. Näin oppii parhaiten käsittelemään hennapursotinta.

Kyselin Johannalta, onko hennatatuoinneissa noudatettava määrättyjä perinteisiä tyylejä vai voiko käyttää omaa mielikuvitusta?

On jokaisen henkilökohtainen päätös, miten hennaa hyödyntää, kertoo Johanna. Henna on väriaine, materiaali siinä missä muutkin, mutta toki on kohteliasta ottaa huomioon hennan kulttuurillinen alkuperä, ja välttää ylilyöntejä. Tutustumalla eri maiden hennakulttuureihin suhde hennaan syventyy ja rikastuu.

Erilaisia hennakuvioiden tyylisuuntia ovat esimerkiksi geometrinen tiheäkuvioinen marokkolainen henna, tyhjän tilan tuntua hyödyntävä, koristeellinen arabialainen henna ja tunnetuimpana intialainen henna, jonka taidokkaimpia näytteitä ovat intensiiviset koko käden ja kyynärvarren molemmilta puolilta täyttävät häähennat.

Kuinka kauan hennatatuointi kestää? Voiko sen poistaa heti, jos kuvio ei miellytä?

Hennatatuointi ei ole ikuinen mutta se ei myöskään lähde heti irti ihosta. Itse aloitin iholle piirtämisen aivan pienellä hennakuviolla. Tein sen huomaamattomaan paikkaan, joka pystyin peittämään tarvittaessa vaatteilla. Oma hennakuvioni kesti noin 2 viikkoa. Huomasin että saunassa kuvio haalistui aika lailla.

Johanna on hennakuvioiden kestävyydestä samaa mieltä. Hennan väri sitoutuu ihon proteiineihin eli keratiiniin, ja lähtee pois kulumalla ihon uusiutumisen myötä, kertoo Johanna. Kuvio kestää iholla muutamasta päivästä jopa kahteen viikkoon. Kulumista ei voi nopeuttaa määräänsä enempää, ja ihon uusiutumisen nopeus on yksilöllistä. Toki liottamalla tai ihon kuorinnalla voi loppuvaiheessa hieman edistää kuvion katoamista. Jos kuviota tehdessä huomaa, ettei se mennytkään ihan nappiin, voi sen tietysti pestä saman tien pois. Tällöin ihoon jää kyllä oranssi jälki, mutta kuvio jää vaaleammaksi ja pysyy iholla vain hetken.

Voiko hennatatuoinnin ostaa palveluna, jos ei itse halua tai osaa tehdä hennatatuointeja?

Moni ihastuu hennakuvioihin ja haluaa itselleen sellaisen. Moni ei kuitenkaan ole valmis käyttämään aikaa hennakuvioiden opetteluun. Tiedustelin Johannalta, voiko hennatatuoinnin ostaa kuten kampaamo- tai kosmetologikäynnin.

Tietysti voi! Teen hennatatuointeja ajanvarauksella joko valmiista kuvastosta tai custom made kuvioina, jotka suunnitellaan toiveiden mukaan etukäteen. Pääkaupunkiseudulla on lisäkseni useampiakin hennataiteilijoita. Hennatatuointien ottaminen siinä missä muidenkin kauneuspalveluiden ostaminen on hitaasti rantautumassa myös Suomeen.

Johannan mielestä hennojen teko on täydellinen harrastus kaikille, jotka nauttivat käsillä tekemisestä.

Hennojen teko on huoletonta, kuvio on väliaikainen, eikä haittaa, vaikka aina ei menisi ihan nappiin. Nauti prosessista ja parin viikon päästä pääset taas luomaan uudet kuviot vanhojen tilalle. Pieni varoitus: tähän saattaa kyllä jäädä koukkuun.

Käytännön apua hennaharrastuksen aloittamiseen voi hakea hennakursseilta (livenä tai verkkokurssina) Inspiraatiota ja vinkkejä löytyy instagramista sekä nettisivuilta

Turvalliset materiaalit voit tilata Nature by Ampun kaupasta .

Lisää tietoa hennasta ja hennatatuoinneista

Johannan suosittelema erittäin kattava hennasivusto: https://www.hennapage.com/

Suomalaisen hennataiteilijan Tiian Joensuun blogi (häneltä olen oppinut paljon ja välillä tehdään yhdessäkin juttuja) https://hennatar.fi/blogi/

Johannan omilta nettisivuilta hyödyllisimmät osuudet: Usein kysyttyä  https://www.wilddesign.fi/blog/usein-kysyttya sekä Luonnonhennan prosessi josta voi kerrata perusjutut

Artikkeli Trendikäs kauneus; hennatatuoinnit julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Lue, miten vältät 5 yleisintä virhettä valmistaessasi kotikosmetiikkaa.

1.Säilyvyys voi muodostua haasteelliseksi

Kotioloissa säilyvyyteen tulee kiinnittää aivan samalla tavoin huomiota kuin teollisesti voiteita valmistaessa. Jos emulsiovoide tai kasvovesi pääsee pilaantumaan, tilanne voi olla jopa vaarallinen. Runsaasti mikrobeja sisältävä voide voi aiheuttaa hankalan ihotulehduksen. Jos iho on rikki, pääsevät mikrobit sitä kautta myös verenkiertoon. Kotikosmetiikassa olemme itse vastuussa tuoteturvallisuudesta.

Jos valmistat emulsiovoidetta ja säilytät sitä huoneenlämmössä, sinun tulee aina käyttää säilöntäainetta. Jos jätät säilöntäaineen pois emulsiovoiteesta, tulee se säilyttää jääkaapissa ja käyttää viikon sisällä. Vettä sisältävä emulsiovoide ei säily viikkoa kauempaa riittävän puhtaana.

Kun voide alkaa pilaantua, et voi nähdä etkä haistaa siinä mitään epätavallista. Ulkoisesti voide on siis aivan priimaa. bakteerien läsnäolon voi todeta vain laboratorionäytteestä. Me emme voi ottaa jatkuvasti laboratorionäytteitä voiteista, joten meidän tulee toimia varman päälle. Heitä siis kaikki yli viikon vanhat emulsiovoiteet pois. Näin et sairastu.

Voiteiden säilyvyyttä voi myös parantaa steriloimalla purkit (lasiset) uunissa tai vahvalla alkoholilla (70%). Voit myös steriloida kaikki kuivat raaka-aineet uunissa (100 astetta, 30 min) ennen voiteen valmistusta.

Älä annostele voidetta koskaan sormin, vaan käytä lusikkaa tai spatulaa. Sormista kulkeutuu aina bakteereita voiteeseen. Helpoin tapa välttää bakteerien kulkeutuminen voiteeseen, on välttää koskemasta käsin tuotteeseen.

Säilytän itse aina kaikki valmistamani voiteet jääkaapissa. Näin voiteen tuoreus on varmempaa.

Varusta voidepurkit aina valmistuspäivämäärällä ja INCI-listalla. Säilöntäainetta sisältävä voide säilyy yleensä 3-6 kuukautta ja ilman säilöntäainetta oleva emulsiovoide vain viikon jääkaapissa. Jälkeenpäin on ihan mahdotonta muistaa, sisälsikö jokin voide säilöntäainetta vai ei ja koska se olikaan valmistettu.

2.Kotikosmetiikka ei ole kopio teollisesta kosmetiikasta

Sinulla voi olla mielessäsi jokin upea teollisen kosmetiikan tuote, kun alat muotoilla omaa kosmeettista tuotettasi kotona. Varsinaisesti tässä ei ole mitään väärää. Teollisten voiteiden kopioiden tekeminen voi olla todella mielenkiintoista ja haastavaa. Siinä on vain yksi mutta; se ei ole varsinaisesti kotikosmetiikkaa, vaikka se onkin kotona valmistettu ja kosmetiikkaa. Voidaan myös kysyä onko vaikkapa kotona valmistetut purkitetut kalasäilykkeet kuten särkisardiinit kotiruokaa. Ei, ne ovat säilykeruokaa, erittäin herkullista säilykeruokaa, mutta eivät ne ole kotiruokaa.

Valmista voide, joka on suunniteltu vain sinulle

Teollinen kosmetiikka, myös luonnonkosmetiikka, rakentuu hyvin eri lähtökohdista kuin kotikosmetiikka. Kotikosmetiikan perusajatuksena on nimittäin sinä ja sinun ainutkertainen, yksilöllinen ihosi. Teollinen kosmetiikka on rakennettu myyntiä varten. Se on rakennettu sopimaan kenen tahansa iholle. Teollisessa kosmetiikassa on paljon ainesosia ja ominaisuuksia jotka voit unohtaa kotikosmetiikkaa valmistaessasi.

Teollisen kosmetiikan ulkonäkö, ihotuntuma, tuoksu sekä pakkaus ovat suunniteltu ajatellen myyntiä. Tuoksuttomia tuotteita valmistetaan vain vähän, sillä ne eivät valitettavasti myy. Tuotteen on oltava ihotuntumaltaan kevyt ja imeydyttävä nopeasti. Kun asiakas testaa kaupassa voidetta pitää voiteen häipyä iholta muutamissa sekunneissa. Muussa tapauksessa ostopäätös on kielteinen. Kukaan ei halua ostaa voidetta, joka ei imeydy välittömästi ihoon.

Hyvin imeytyvät voiteet ovat usein liian kevyitä. Kun valmistat kotikosmetiikkaa, voit itse päättää voiteen imeytyvyydestä ja ihoa suojaavasta vaikutuksesta. Sinun pitää vain hieman opiskella öljyjen rasvahapoista ja niiden käyttäytymisestä iholla. Jos hallitset kosmetiikan luonnollisten raaka-aineiden teoriaa, voit räätälöidä uskomattoman tehokkaita tuotteita, joita on mahdotonta saada kaupoista. Valmistamalla itse kosmetiikkasi, saat täysin luonnollisen voiteen, joka palvelee nimenomaan sinun ihoasi.

Valmista voide, jossa ei ole sinulle sopimattomia raaka-aineita

Teollisessa voiteessa on usein liikaa ainesosia. Nykyisin on tosin saatavilla paljon luonnonkosmetiikan tuotteita, joissa on vain muutama ainesosa. itselleni on erittäin tärkeätä saada itse valita omalle iholle sopivat tuotteet. Ekseemaihoni ei siedä kovinkaan montaa raaka-ainetta. Teollisissa tuotteissa allergisoivia ainesosia ei useinkaan pysty välttämään.  On osattava valita tavallaan kahden pahan väliltä. Ei tarvitse, jos voi itse valmistaa voiteen niistä raaka-aineista, jotka sattuvat sopimaan omalle iholle.

Voit heti jättää halutessasi kaikki väriaineet sekä tuoksut pois suunnittelemistasi tuotteesta. Ne ovat kaikkein herkistävämpiä. Voit myös valmistaa tuotteita täysin ilman herkistäviä säilöntäaineita. Myös emulsiovoiteita on mahdollista valmistaa ilman säilöntäainetta, jos niitä säilyttää jääkaapissa ja käyttää ne viikon sisällä.

Teollisen kosmetiikan apuaineista monet ovat täysin turhia. Ne ovat tuotteessa vain helpottamassa asiakkaan ostopäätöstä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi tuotteen rakenteeseen vaikuttavat kemikaalit. Ne paksuntavat tai tekevät voiteeseen geelimäisyyttä. Iholla tällaiset aineet ovat usein vain tiellä. Kotikosmetiikassa et tarvitse apuaineita. Riittää, että olet koonnut ihosi hyvinvointiin vaikuttavat aineet kuten öljyt sekä yrttiuutteet ja yhdistät ne yhdeksi tuotteeksi mahdollisimman vähäeleisesti.

3. Sopimattomat säilytysastiat

Kotikosmetiikassa säilytysastioilla on väliä, vaikka tuotetta ei olekaan tarkoitus myydä. Voidepurkkien ei tarvitse välttämättä olla kovin kalliita ja prameita. Riittää että ne ovat ehjiä ja materiaali on lasia. Kaikki muoviset purkit eivät ole sopivia varsinkin, jos haluat käyttää eteerisiä öljyjä ja suurin osa meistä haluaa. Eteeriset öljyt liuottavat muoveja. Muovien ainesosia siirtyy tuotteeseen ja sitä kautta ihollesi. Tämä ei ole lainkaan tarkoitus. Käytä siis aina mieluiten lasipurkkeja. Ne voi kierrättää ja käyttää aina uudelleen.

4.Liian vahvat tehoaineet

Kun haluat valmistaa kotikosmetiikkaa, sinun tulee itse huolehtia tuoteturvallisuudesta. Kuten aikaisemmin totesin, on vastuu tuotteen säilyvyydestä hyvin tärkeä asia. Toinen tuotevastuuasia on tuotteessa olevat kemikaalit ja muut vaikuttavat aineet. Yleensä kosmeettiset tuotteet sisältävät pääosin vettä ja öljyjä. Nämä ovatkin ainoat aineet, joidenka kanssa ei tule suuria ongelmia. Öljy ja vesi eivät aiheuta iholle ärsytystä ellet satu olemaan allerginen jollekin öljylle.

Tehoaineiden kohdalla sinun tulee ehdottomasti noudattaa raaka-aineen myyjän/valmistajan annosteluohjeita. Jos sellaisia ei ole, niin aloita aina uuden tehoaineen kokeilu hyvin pienistä määristä. Pienillä määrillä tarkoitan esimerkiksi gramman kymmenesosaa tai tippaa. Annostelua voi tarvittaessa lisätä. Monien kasvikemikaalien kohdalla voi kestää pitkänkin aikaa ennen, kun mitään ärsytystä alkaa iholla näkyä.

Kosmetiikan tehoaineet, joiden kanssa voi tulla ongelmia

• Eteeriset öljyt; liiallisesti annosteltuna ne ovat terveydellinen riski. Lue postaukseni eteerisistä öljyistä.
• Hapot; happoja löytyy esimerkiksi hedelmistä ja marjoista sekä etikasta. Myös maitohappoa myydään kotikosmetiikan raaka-aineita myyvissä nettikaupoissa. Askorbiinihappo sekä salisyylihappo ovat myös voimakkaita happoja, joita kotikosmetiikassa paljon käytetään. Hapot ovat liuottimia ja syövyttävät ihoa liiallisesti käytettynä. Kaikkien happojen kanssa kannattaa olla erityisen varovainen.
• Kasvikemikaalit, alkoholiuutteet yrteistä, voimakkaat öljyuutokset, pihkat, hartsit yms. voivat sisältää suuria määriä voimakkaasti ihoon vaikuttavia aineita. Varsinkin jos olet itse valmistanut kasviuutteet niiden voimakkuus voi yllättää. Kasvikemikaalit allergisoivat helposti. Siksi kaikkia kasviuutteita kannattaa annostella tipoittain. Hanki itsellesi pipettejä annosteluun. Tippoja ei oikein muuten voi mitata.
• Ruokasooda on eräs erittäin yleisesti käytetty tehoaine kotikosmetiikassa. Se mielletään turvalliseksi, sillä onhan se elintarvike. Ruokasooda on kuitenkin varsin emäksistä eikä siksi sovellu iholle. Varsinkin jos ruokasoodaa käyttää deodoranteissa alkaa se ennen pitkään kirvelemään iholla.
• Suolat ovat tulleet kotikosmetiikkaan ja luonnonkosmetiikkaan jäädäkseen. Ne ovat erittäin käyttökelpoisia, jos niitä osaa käyttää oikein ja oikeissa paikoissa. Suolaa usein myös käytetään deodoranteissa ja kuorinta-aineissa. Ongelmat ovat suolan suhteen hieman samoja kuin ruokasoodankin. Suola on myös emäs ja siksi saa ihon helposti kirvelemään. Rasvaiselle iholle suola sopii paljon paremmin kuin ohuelle ja kuivalle. Suola on myös hyvin hankala ainesosa yleisimmissä emulsioissa.

4.Miten mitata tarkasti kotikosmetiikan ainesosat

Kun alat valmistaa kotikosmetiikkaa, sinun kannattaa heti alkuun panostaa kunnon vaakaan sekä muihin mittausvälineisiin. Kosmetiikassa ainesuhteet ovat toisinaan todella tärkeitä. Ongelmia tulee helposti sellaisten ainesosien kanssa, joita tarvitaan vain hyvin pieniä määriä. Säilöntäaine on hyvä esimerkki tällaisesta ainesosasta. Jos säilöntäainetta tarvitaan 0,5 % koko voide-erän tilavuudesta on mittaaminen todella haasteellista. Säilöntäaineilla on käyttörajat, joita tulee ehdottomasti noudattaa turvallisuussyistä. Ronskilla kädellä ja suurin piirtein annosteleminen pitää siksi unohtaa. Siksi hyvät mittalusikat ja vaaka, joka mittaa myös gramman kymmenesosia ovat tarpeellisia.  

Myös pipetit ovat erittäin näppäriä pienten määrien mittaamisessa. Lusikoihin on ihan turha luottaa. Niitä on hyvin monen kokoisia.

5. Kun alat valmistaa kotikosmetiikkaa, miten varmistut että resepti on luotettava

Kotikosmetiikan reseptejä on saatavilla netistä todella paljon. Varsinkin, jos menet englanninkielisille sivuille, saatat löytää tuhansia eri reseptejä voiteista ja kasvovesistä sekä deodoranteista. Monet reseptit ovat kuitenkin tehty aika hätäisesti. Ainesosien mittasuhteet saattavat heittää pahastikin. Itse olen kiinnittänyt huomiota etenkin ainesosien laatuun.

Monessa ohjeessa ainesosat ovat valittu helpoimman mukaan. Ihon tarpeita ei ole huomioitu lainkaan. Varsinkin DIY hiustenhoitoaineissa on yleisesti käytetty kookosöljyä. Kookosöljy ei kuitenkaan ole sopiva öljy tähän tarkoitukseen. Kookosöljyä ei saa helpolla poistettua hiuksista. Muidenkin öljyjen levittäminen runsain mitoin hiuksiin vaatii todella tehokkaan shampoon, jotta hiukset taas olisivat puhtaat. Tehokkaat shampoot eivät erottele rasvoja. Ne poistavat kookosöljyn ohella myös hiuksen oman talin.

Olen perustanut tämän blogin nimenomaan auttaakseni sinua valitsemaan oikeat raaka-aineet ja menetelmät valmistaessasi kotikosmetiikkaa. Alkaessasi valmistaa kotikosmetiikkaa, otat suuren harppauksen kohti ekologista elämäntapaa. On erittäin valitettavaa, jos ihmiset hylkäävät kotikosmetiikan valmistamisen vain siksi että nettiohjeet ovat niin virheellisiä ja niissä suositellaan usein sopimattomia ainesosia.

Lähde kosmetiikkakurssille!

Jos epäröit aloittaa kosmetiikan valmistuksen itseksesi, suosittelen sinulle lämpimästi kotikosmetiikkakurssia. Kosmetiikkakurssilla opit kaikki kosmetiikan valmistuksen keskeiset asiat ja saat rohkeutta jatkaa harrastustasi. Kosmetiikkakurssilta saat usein myös mukaasi hyviä, valmiiksi testattuja reseptejä kotona kokeiltavaksi. Hyviä kosmetiikkakursseja järjestävät esimerkiksi Nature by Amppu Sipoossa (verkkokurssit sekä livekurssit) sekä Vihreä Ilo Turun suunnalla. (Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö)

Miten sinä olet aloittanut kosmetiikan valmistamisen? Mikä oli alussa vaikeinta? Kommentoi tämän postauksen alle omat kokemuksesi!

Artikkeli 5 yleisintä virhettä, jotka voit tehdä aloittaessasi valmistamaan kotikosmetiikkaa julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.