Muokattu 12.4.2021
Kosmetiikan nanomateriaaleista ja nanoteknologiasta ei usein kirjoiteta. Niistä löytyy avointa tietoa vain niukalti. Nanoteknologia on verrattain uusi teknologian ala. Monet teistä ovatkin kuulleet, että nanomateriaaleja löytyy UV-suojista. Tosiasiassa nanomateriaalit kosmetiikassa ovat yleistyneet hurjasti. Niitä löytyy kaikesta kosmetiikasta lähes yhtä usein kuin muovia.
Tämä postaukseni liittyy sarjaan ”Kosmetiikan likainen tusina”. Mitä ovat kosmetiikan nanomateriaalit ja miksi niistä pitäisi olla huolissaan?
Nanomateriaalit ovat epämääräinen joukko ainesosia
Nanomateriaali ei ole mikään tietty kemikaali tai kemikaaliryhmä. Nano kuvaa ainoastaan materiaalin hiukkaskokoa. Itse materiaali saattaa olla hyvinkin turvallinen ainesosa. Ongelma muodostuu, kun hiukkaskokoa pienennetään tarpeeksi.
Nanokokoisen materiaalin ainakin yksi ulottuvuus tulee olla 1-100 nanometriä. Tämä on koko, jossa hiukkasella on aivan uusia ominaisuuksia. Nanokokoinen hiukkanen pystyy tunkeutumaan ihmisen ihoon ja jopa sen läpi kehoon. Tämän ominaisuuden pelätään aiheuttavan terveydellisiä ongelmia.
Nanokokoisena hiukkanen alkaa toimimaan aivan uudella tavalla niin fyysisesti kuin kemiallisestikin. Myös hiukkasen muoto ja liukenevuus vaikuttavat sen toimintaan. Nanomateriaaleja voidaan valmistaa sekä liukenevista että liukenemattomista aineista. Liukenevuudella on merkitystä siihen, kuinka haitallista aine on terveydelle.
Lue lisää postauksiani sarjasta Kosmetiikan Likainen Tusina
Nanomateriaalien vaikutusta ihmiseen ei ole tutkittu tarpeeksi
Nanomateriaalit ovat verrattain uusi keksintö. Uusia nanomateriaaleja kehitellään huimaa vauhtia. Valitettavasti nanomateriaalien turvallisuuden tutkimuksessa ei ole edistytty samaan tahtiin. Niiden laaja käyttö on nostanut esiin vakavia ongelmia.
Kaikkein haitallisimpia nanohiukkasia ovat liukenemattomat materiaalit. Nanomateriaalien vaikutusta ihmiseen on todella hankala tutkia. Aivoihin kulkeutunut nanomateriaali on havaittavissa vain ruumiinavauksessa.
Miksi nanomateriaaleista tulisi olla huolissaan?
Pienen kokonsa takia ne pystyvät läpäisemään ihon ja pääsemään jopa veriaivoesteen läpi. Kaikkein haitallisimpia ovat liukenemattomat nanomateriaalit. Onkin arveltu, että varsinkin liukenematon nanomateriaali ei pystyisi poistumaan kehosta.
Monissa tuotteissa on käytetty liukenevaa nanomateriaalia. Liukenevassa muodossa oleva nanomateriaali ei ole niin haitallista kuin liukenematon. Riittäviä tutkimuksia nanomateriaalien haitallisuudesta ei ole tehty, joten kannattaa olla varovainen.
Nanopartikkelit siirtyvät kehoon ihon läpi tai hengityksen mukana keuhkojen pinnalta. Nanomateriaalit ovat erityisen haitallisia hengitettyinä. Monissa synteettisissä hajusteissa käytetään nanohiukkasia. Myös hiuslakoissa ja muissa suihkutettavissa hiustuotteissa nanoteknologia on hyvin yleistä. Keuhkoihin nanomateriaali pääsee myös esimerkiksi irtopuutereiden välityksellä.
Missä tuotteissa nanomateriaaleja esiintyy?
Nanoteknologiaan siirtyminen on ollut iso askel kosmetiikassa. Vanhanaikaisilla tuotteilla ei enää pärjää kilpailuilla markkinoilla. Nanoteknologian käyttö on pitkälti syy siihen, miksi luonnonkosmetiikan tuotteet eivät kaikille kelpaa. Tekniset tuotteet kuten deodorantit ja meikit onnistuvat hienosti nanoteknologialla mutta hintana saattaa olla oma terveys.
Tunnetuin nanomateriaalien käyttökohde on UV-suojat eli aurinkorasvat. Aurinkorasvat ovat erittäin teknisiä tuotteita. Toimivan aurinkosuojatuotteen valmistus ei onnistu kovin hyvin edes suurelta kosmetiikkajätiltä. Nanomateriaalit ovat tehneet mahdottoman mahdolliseksi. Siksi nanomateriaalien käyttö on niin yleistä UV-tuotteissa. Aurinkosuojissa käytetään yleensä nanokokoista sinkkiä sekä titaanioksidia.
Tehokkaat deodorantit ja antiperspirantit sisältävät usein nanoteknologiaa. Nanohiukkaset tukkivat hikirauhaset ja lopettavat hien erityksen.
Puutereissa sekä meikkipohjissa käytetään yleisesti nanomateriaaleja. Nanokokoiset hiukkaset tekevät tuotteesta tasaisesti levittyvän. Nanomateriaalilla meikkipohjiin ja puutereihin saadaan luotua haluttu valontaitto ominaisuus.
Hiustuotteet kuten hiuskiinteet ovat ehkäpä vaarallisimpia nanotuotteiden lähteitä. On todettu, että nanohiukkaset ovat kaikkein myrkyllisempiä hengitettynä.
Nanomateriaaleja voit löytää periaatteessa ihan mistä kosmetiikasta tahansa. Hammastahnat, voiteet, kynsilakat ja shampoot ovat nanoteknologian uusia aluevaltauksia.
Mistä tiedän, sisältääkö kosmetiikkani nanomateriaaleja?
Nanomateriaali merkitään tuotteen INCI-nimellä. Valitettavasti nanomateriaaleja on olemassa valtaisa määrä. Kaikkien INCI-nimiä on mahdotonta muistaa. Nanomateriaalin INCI-nimessä on usein maininta ”nanoate”. Monissa nanomateriaalien nimissä ei kuitenkaan ole mitään viitettä nanomuotoon.
Tuotteissa saattaa olla myös liukenevaa nanomateriaalia, joka ei ole samalla tavalla haitallista kuin liukenematon. Tästä huolimatta joissakin liukenevissa nanomateriaaleissa on myös rajoituksia kosmetiikkakäytössä.
Miksi nanomateriaaleja ei kielletä kosmetiikan valmisteissa?
Nanomateriaalit kosmetiikassa huolestuttaa monia kansainvälisiä tutkijoita. Miksi niitä ei sitten kielletä? Nanomateriaaleille ei ole olemassa virallista määritelmää. Sama muuten pätee myös kosmetiikan muoveihin. Virallisen määritelmän puutuessa nanomateriaalit pitääkin kieltää yksi kerrallaan. Yksi INCI-nimi kerrallaan kieltäminen on hyvin hidasta ja turhauttavaa.
Nanomateriaalien rajoittamiseksi tai kokonaan kieltämiseksi pitäisi löytyä riittävästi vankkaa tutkimusnäyttöä. Sitä ei valitettavasti vielä löydy. Minua ihmetyttää kovasti, miksi uusia nanomateriaaleja silti lanseerataan jatkuvasti lisää vaikka riittävää tutkimusnäyttöä niiden turvallisuudesta ei ole.
Tällä hetkellä EU on kieltämässä tai jo kieltänyt nanokokoisen sinkkioksidin UV-suodattimena. Muihin tuotteisiin sitä kuitenkin saanee käyttää jatkossakin. Muualla maailmassa kaikki nanomateriaalit ovat sallittuja kosmetiikassa. Joihinkin nanomateriaaleihin saattaa silti liittyä rajoituksia kosmetiikkakäytössä.
Luonnonkosmetiikkakin saattaa sisältää nanomateriaalia
Tähän kappaleeseen minun piti tehdä korjaus. Olen ollut siinä käsityksessä että luonnonkosmetiikassa ei ole nanokokoisia ainesosia. Näin ei valitettavasti olekaan. Markus Hämynen GreenDealista kertoi että myös luonnonkosmetiikka saattaa joskus sisältää nanokokoisia ainesosia. Varsinkin fysikaaliset aurinkorasvat ovat tuotteita joissa nanokokoa hyödynnetään. Tämä on erittäin ikävä tieto.
Luonnonkosmetiikkatasoisissa UV-suojissa sinkki ja titaani ovat yleensä isommassa hiukkaskoossa. Luonnonkosmetiikassa saattaa kuitenkin esiintyä ainesosia jotka ovat nano-muodossa. INCI-listaa lukiessasi voit bongata nanomateriaalit helposti. Ne ovat ilmoitettu tuotteessa merkinnällä ”nano”.
Monet aitoa luonnonkosmetiikkaa valmistavat yritykset ovat ilmoittaneet että heidän tuotteissaan nanopartikkeleita ei ole. Kannattaa kysäistä valmistajalta tai myyjältä tarkemmin tuotteiden nanomateriaaleista.
Vaikka nanoteknologialla voidaan luoda huomattavasti tehokkaampia tuotteita, monet luonnonkosmetiikan valmistajat tinkivät tehokkuudesta ja välttävät nanomateriaaleja. Terveys on meille kaikille tärkeä asia.
Tässä sinulle hyvä artikkeli nanomateriaaleista ja niiden käytöstä kosmetiikassa.
Kumman sinä valitsisit; tehokkaasti hikoilua estävän, nanoteknologiaan perustuvan deodorantin vai turvallisemmista ainesosista valmistetun deodorantin?