Kasviöljyjä valmistetaan nykyisin lähes kaikkien tunnettujen kasvien siemenistä. Poikkeuksiakin on, kuten avokado, jonka hedelmäliha on hyvin öljypitoista. Avokadoöljy valmistetaankin hedelmän mallosta. Melkein mistä tahansa siemenistä voidaan puristaa öljyä.

Erikoinen tai eksoottinen öljy ei välttämättä ole sen parempi kuin ihan tuiki tavallinen öljy

Olet varmasti huomannut, miten valmistajat hehkuttavat voiteistaan löytyvän hyvinkin erikoisia ja eksoottisia öljyjä. Jos kuvittelit että näissä öljyissä on jokin aivan erityinen vaikutus iholle niin se ei välttämättä pidä paikkaansa. Kosmetiikan öljyjen tarkoitus ei ole tuoda iholle mitään uutta kemikaalia vaan vahvistaa iholla luonnostaan olevien rasvahappojen määrää.

Jotkin erikoiset öljyt tosin sisältävät kasvikemikaaleja, joilla on positiivinen vaikutus ihoon. Silloin öljy on mukana tuotteessa myös antioksidanttiensa tai muiden kasvikemikaalien vuoksi.

Paneudu öljyjen maailmaan

Kun valmistat kotikosmetiikkaa, sinun kannattaa erityisesti paneutua öljyjen salaisuuksiin. Kosmetiikan öljyt sisältävät juuri niitä ihollesi erityisen merkityksellisiä komponentteja. Opettelemalla kasviöljyjen ominaisuudet, saat valmistettua itsellesi tehokkaampia ja iholle ystävällisempiä tuotteita. Näin voit myös säästää ison summan rahaa. Opettelemalla öljyjen rakenteesta pääasiat, voit välttyä hankkimasta kalliita ja omalle iholle tehottomia erikoisöljyjä. Hyvin tavanomaisistakin öljyistä löytyy nimittäin todella tehokkaita vaihtoehtoja ihonhoitoon.

Öljyjen yleisimmät rasvahapot

Öljyjen perusrakenne koostuu kahdesta komponentista; glyserolista eli glyseriinistä sekä rasvahapoista. Lisäksi öljyissä on niin sanottu saippuoitumaton osa. Se sisältää vaihtelevia määriä E-vitamiina sekä muita antioksidantteja. Mitä tummempi öljy, sitä enemmän antioksidantteja.

Glyseroli on yleensä kaikissa öljyissä samanlaista (on olemassa myös poikkeuksia). Kosmetiikan öljyjen rasvahapot sen sijaan vaihtelevat hyvinkin suuresti. Juuri öljyjen rasvahappoihin kannattaa kiinnittää huomio silloin, kun suunnittelet tuotetta omalle ihollesi. Tätä samaa tietoa voit käyttää hyväksesi myös silloin, kun valitset tuotetta luonnonkosmetiikan valikoimista.

Tyypillisimmät rasvahapot, joita kosmetiikan öljyt sisältävät

• Öljyhappo
  eli oleiinihappo (omega 3-rasvahappo) joka on kertatyydyttämätön, nestemäinen
  rasvahappo
• Linolihappo
  (omega 6-rasvahappo) joka on monityydyttämätön, nestemäinen rasvahappo
• Palmitiinihappo
  joka on tyydyttynyt, kiinteä rasvahappo
• Steariinihappo
  joka on tyydyttynyt, kiinteä rasvahappo

Nämä neljä öljyhappoa ovat yleisimpiä useimmissa kasviöljyissä. Yleisemmät niistä ovat linolihappo sekä öljyhappo eli oleiinihappo. Lisäksi on olemassa hyvin tärkeitä rasvahappoja, joita esiintyy vain hyvin pieniä määriä perusöljyissä.

Kaksi iholle hyvin tärkeää mutta pieninä pitoisuuksina esiintyvää rasvahappoa

• Alfalinoleenihappo (kasviperäinen omega-3 rasvahappo) joka on ns. välttämätön rasvahappo. Ihmisen keho ei pysty alfalinoleenihappoa itse valmistamaan vaan sitä pitää saada ravinnon mukana esimerkiksi pellavansiemenistä, hamppuöljystä tai hampun siemenistä sekä saksanpähkinöistä.
• Gammalinoleenihappo (omega-6 rasvahappo) joka on monityydyttämätön rasvahappo. Gammalinoleenihappo on hyvin harvinainen rasvahappo. Sitä esiintyy esimerkiksi purasruohon helokkien siemenissä. Nuoren ihmisen elimistö pystyy valmistamaan tarpeeksi gammalinoleenihappoa alfalinoleenihaposta. Vanhetessa gammalinoleenihapon tuotanto hiipuu ja sitä pitää saada purkista lisää.

Miten löytää optimaaliset
rasvahapot iholle?

Kun etsimme iholle parasta öljyä, meidän pitää ihan ensiksi selvittää tarkasti käytettävien öljyjen rasvahappopitoisuudet. Se ei olekaan ihan helppo tehtävä. Kosmetiikan öljyt ovat hyvin moninainen joukko eri lähteistä tuotettuja ainesosia. Luonnonöljyjen rasvahappopitoisuuden voivat vaihdella suurestikin. Esimerkiksi auringonkukkaöljyssä voi olla linolihappoa 28%-89% riippuen auringonkukansiemenlajikkeesta ja kasvupaikasta. Valitettavasti valmistajat eivät aina ilmoita öljyjen rasvahappopitoisuuksia. Tämä hankaloittaa suuresti oikean öljyn valintaa.

Ihmisen iholle tärkein ulkoinen rasvahappo on linolihappo

Ihmisen iholla on uskomattoman monia eri rasvahappoja. Osan rasvahapoista ihminen kykenee valmistamaan itse. Osa rasvahapoista on sellaisia, joita esiintyy pääasiassa vain iholla. Linolihappo on yksi tällainen.

Linolihappoa on tärkeä solukalvojen komponentti. Jos linolihaposta on puutetta, näkyy puutos heti ihon hilseilynä ja hiustenlähtönä. Siksipä kosmetiikan öljyt ovatkin niin tärkeitä.

Linolihapon nurja puoli on sen herkkä hapettuminen. Siksi se ei ole kovin suosittua teollisessa kosmetiikassa. Olen nähnyt luonnonkosmetiikassa linolihappopohjaisia tuotteita, joihin on lisätty hapettumisen ehkäisemiseksi runsaasti säilöntäaineita. Tämä on ollut välttämätöntä, jotta tuotteen myyntiaikaa saataisiin kohtuullisemmaksi.

Linolihappo ehkäisee ihon tulehduksia

Linolihapolla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia iholla. Jos linolihappoa nauttii ruuaksi turhan suuria määriä, saattaa se lisätä tulehduksia kehossa. Jos linolihappoa käyttää ulkoisesti iholla, se puolestaan vähentää tulehduksia kuten aknea ja ekseemaa.

Ne öljyt, jotka ovat hyviä meidän ihollemme, eivät välttämättä sovi suurina määrinä käytettäväksi ravintona ja päinvastoin. Tämä on oikein hyvä nyrkkisääntö, jota kannattaa noudattaa öljyjä valitessa.

Tämä on hyvin tyypillistä ihmisen kehon toiminnassa. Iho on usein peilikuva ihmisen kehon sisäisestä toiminnasta. Ihmisen keho on aina hieman emäksinen sisältä päin mutta ulkoapäin hapan. Tämä on eräs elimistön suojamekanismeista. Jos iho muuttuu pinnalta emäksiseksi, se sairastuu aivan varmasti.

Linolihappoa on runsaasti seuraavissa helposti hankittavissa öljyissä

• Auringonkukkaöljy noin 66% (voi olla myös vain 28%) hanki aina kylmäpuristettu öljy, ei paistoöljyjä marketista
• Safloriöljy eli ohdakeöljy 74%
• Unikonsiemenöljy 70%
• Hamppuöljy 54%
• Viinirypäleensiemenöljy 68-72%

On myös olemassa harvinaisempia kasviöljyjä, joissa on hyvinkin korkeita linolihappopitoisuuksia. Niitä on kuitenkin hankalaa ja kallista hankkia. Voit itse yrittää bongata eri öljyjen linolihappopitoisuuksia netistä tai voi vierailla Luonnonöljyjen rasvahappotaulukossani jossa on noin sadan eri öljyn rasvahappoprofiilit.

Muista että rasvahappoprofiilit ovat noin arvoja. Ne vaihtelevat suuresti riippuen lajikkeesta ja kasvuolosuhteista sekä jalostusasteesta.

Iho ei pidä liiasta öljyhaposta

Kosmetiikkatuotteissa yleisesti käytetään hyvin paljon öljyhappoa sisältäviä öljyjä. Öljyhappo on hyvin säilyvä rasvahappo, joka ei hapetu ja pilaannu samalla tavoin kuin linolihappo.

Ihon tärkein rasvahappo on linolihappo. Iho kyllä pystyy käyttämään myös öljyhappoa eli oleiinihappoa. Oleiinihappo on kuitenkin vain jonkinlainen hätävara iholle. Kun linoleenihappoa ei ole riittävästi saatavilla, pitää ihon tyytyä korvaavaan öljyhappoon. Öljyhapon ongelmana on se, että pitkään ja runsaasti käytettynä se lopulta tukkii huokosia. Jos iholla kuitenkin on aina runsaasti linolihappoa käytettävänään, näin ei välttämättä tapahdu.

Öljyhappopitoisia öljyjä voi toki käyttää kosmetiikassa mutta harkiten. Öljyhappo imeytyy aivan ihon pintakerrokseen suojaten ihoa kuivumiselta. Hyvin kevyeen, suojaavaan voiteeseen voit käyttää öljyhappopitoisia öljyjä yhdessä linolihappoisten öljyjen kanssa.

Tärkein öljyhapon lähde on oliiviöljy. Oliiviöljyssä on usein lähes 90% öljyhappoa. Sitä kutsutaan kosteuttavaksi öljyksi sillä se suojaa ihoa kuivumiselta. Öljyhappo on hyvin terveellistä ravintona. Iholle sitä ei kannata kovin suuria määriä käyttää. Oliiviöljy ei ole ihonhoidossa se kaikkein paras öljy.

Palmitiini ja steariinihappo ovat käyttökelpoisia kosmetiikassa

Vaikka kosmetiikan öljyt ovat usein juoksevia, ei sovi unohtaa kiinteitäkään rasvoja. Palmitiini- ja steariinihapot ovat rasvahappoja joita esiintyy jokaisessa öljyssä pieniä määriä. Jos haluat löytää suuria määriä näitä kovia rasvahappoja voit käyttää esimerkiksi sheavoita tai jotain muuta kiinteää kasvirasvaa. Palmitiinihappo ja steariinihappo tekevät näistä kasvirasvoista kiinteän.

Palmitiinihappo on yleistä eläinrasvoissa

Palmitiinhappoa löytyy ehdottomasti eniten eläinrasvoista. Joissakin eläinrasvoissa on palmitiinihappoa jopa 25%. Palmitiinihappo tekee eläinrasvoista kovaa rasvaa. Kasviöljyistä eniten palmitiinihappoa on palmuöljyssä, josta se on saanut myös nimensä. Palmuöljyä ei nykyisin juurikaan käytetä kosmetiikassa eettisistä ja ekologisista syistä.

Kosmetiikan öljyistä eniten palmitiinihappoa on riisinleseöljyssä (21%), macadamiaöljyssä (20% palmitoleiinihappoa ja 20% palmitiinihappoa), maissiöljyssä (10%), sheavoissa (9%) ja kookosöljyssä (8%).

Steariinihappoa löytyy eniten myös eläinrasvoista (25%) sekä sheavoista (jopa 20%). Myös maissiöljyssä on runsaasti steariinihappoa.

Kaikissa juoksevissa öljyissä on jonkin verran palmitiinihappoa ja steariinihappoa. Jos ihosi ei tarvitse suojausta kuivumista vastaan, voit hyvin tyytyä valmistamaan tuotteesi vaikkapa riisinleseöljystä. Riisinleseöljy on hyvin tasapainoinen öljy. Siinä on iholle hyvin optimaalinen sekoitus eri rasvahappoja (37% linoleenihappoa, 37% öljyhappoa sekä yli 20% palmitiinihappoa). Riisinleseöljy sisältää myös paljon E-vitamiinia, joka on iholle hyvin tärkeä antioksidantti.

Palmitiinihappo sekä steariinihappo esiintyvät myös normaalissa ihossa luonnostaan. Ihon oma tali sisältää näitä rasvahappoja juuri suojaamistarkoituksessa. Palmitiinihappo ja steariinihappo muodostavat ihon pinnalle suojaavan, luonnollisen kalvon, joka suojaa ihoa kuivumiselta. Siksi nämä kaikki rasvahapot ovat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia omalla tavallaan.

Käytä alfalinoleenihappoa (ALA) ja gammalinoleenihappoa (GLA) ihon tehohoitoihin

Alfalinoleenihappo on iholle tärkeä kasviperäinen omega-3 rasvahappo. Omega-3 rasvahappoa on olemassa myös eläinperäisenä. Esimerkiksi kalaöljy on sellainen. Kalaöljy on hyvää iholle mutta vain sisäisesti käytettynä. Hajuhaittojen takia kalaöljyä ei koskaan käytetä ulkoisesti, vaikka se muuten voisi sopiakin iholle.

Alfalinoleenihappo imeytyy syvälle ihon pintakerroksiin eikä jätä iholle rasvaista tuntua. Alfalinoleenihapolla on kuitenkin haittapuolensa. Liiallisesti ja liian usein käytettynä se kuivattaa ihoa todella paljon.

Gammalinoleenihappo on harvinainen omega-6 rasvahappo, jota nuoren ihmisen elimistö pystyy itse valmistamaan. Ikääntyessä gammalinoleenihapon muodostus elimistössä hiipuu ja loppuu viimein kokonaan. Gammalinoleenihappo on erittäin välttämätön iholle. Iho kuivuu, ohenee ja alkaa hilseilemään, jos gammalinoleenihappoa ei ole tarpeeksi.

Sekä gammalinoleenihappoa että alfalinoleenihappoa esiintyy luonnostaan ihmisen iholla vaihtelevia määriä. Toki ihmisen iholla esiintyy myös monia muita rasvahappoja joita ei tässä tekstissä käsitellä. Kaikilla iholla luonnostaan esiintyvällä rasvahapolla on myös omat tehtävänsä iholla. Etenkin vanhempien henkilöiden sekä ihosairauksia potevien pitäisi huolehtia etenkin alfalinoleenihapon ja gammalinoleenihapon riittävästä saannista sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Mistä saan alfalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa?

Alfalinoleenihappoa löydät siemenistä kuten pellavansiemenet ja hampunsiemenet. Runsaasti alfalinoleenihappoa sisältäviä öljyjä kutsutaan joskus kuivaöljyiksi, sillä ne eivät jätä iholle rasvaista tuntua.

Gammalinoleenihappo on harvinaisempi rasvahappo. Sitä esiintyy hyvin pieniä määriä joissakin kasviperäisissä öljyissä. Vain purasruohoöljyssä, helokkiöljyssä ja mustaherukansiemenöljyssä on gammalinoleenihappoa runsaammin. Jos epäilet ihollasi gammalinoleenihapon puutosta, käytä tuotteissasi helokkiöljyä tai mustaherukansiemenöljyä.

Sekä helokkiöljyä että mustaherukkaöljyä saa kosmetiikan raaka-aineita myyvistä verkkokaupoista. Muista tarkistaa näiden öljyjen tuoreus ostaessasi sillä ne hapettuvat todella herkästi. Säilytä näitä öljyjä aina jääkaapissa.

Helokkiöljyä saa yleisesti myös kapseleina luontaistuotekaupoista. Kapseleissa oleva öljy on hapettomassa tilassa ja säilyy erittäin hyvin. Kapselit ovat paras tapa löytää todella tuoretta öljyä. Voit avata yhden helokkiöljykapselin kerrallaan ja käyttää kuuriluontoisesti, vaikka yövoiteen sijaan. Ei haittaa, vaikka käyttäisit helokkiöljykapseleita myös sisäisesti.

Tässä oli sinulle rautaisannos kosmetiikan öljyistä. Kiitos taas, kun jaksoit lukea postaukseni. Tulen avaamaan tätä öljyasiaa tulevaisuudessa laajemmin. Öljyt ovat minulle todella rakas aihe ja niistä riittää kerrottavaa todella moneen juttuun.

Mikä onkaan sinun suosikkiöljysi kosmetiikassa. Käytätkö vain yhtä öljyä vai teetkö myös sekoituksia eri öljyistä?

Artikkeli Luonnolliset kosmetiikan öljyt; rasvahappojen merkitys iholle julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Öljyjen käyttö kosmetiikassa on hyvin vanhaa perua

Sekä oliiviöljy että auringonkukkaöljy ovat tuotteita, joilla on pitkä historia. Ihmiskunta on käyttänyt öljyjä tuhansia vuosia sekä kauneudenhoitoon että ravinnoksi. Oliiviöljyn historia ulottuu hyvin kauas, tuhansien vuosien taakse. Oliiveja tiedettiin kasvatetun Kreetalla noin 3000 vuotta eaa.  Vanhimmat oliivipuut ovat noin 1600 vuotta vanhoja.

Oliiviöljy on ollut erittäin suosittu öljy ruuanlaitossa, kosmetiikassa ja myös aikoinaan lamppuöljynä. Itse oliivipuun puuaines on myös hyvin arvokasta. Oliivipuun koti löytyy Välimerta ympäröiviltä alueilta. Aika pieni osa maailmasta pystyy tuottamaan laadukasta oliiviöljyä.

Auringonkukkaöljy on nuorempi tulokas. Sitä alettiin viljelemään ensimmäistä kertaa kaupallisesti 1800-luvulla Venäjän Keisarikunnassa. Auringonkukat ovat kotoisin Venäjältä, jossa niitä viljellään vieläkin hyvin paljon.

Auringonkukka on yksivuotinen ruohokasvi, joka pitää istuttaa joka vuosi uudelleen. Sen siemenet sisältävät erittäin runsaasti rasvaa.

Oliivien ja auringonkukkien kasvupaikat eroavat toisistaan

Oliivipuut kasvavat pääasiassa Välimereen rajoittuvissa maissa. Ne tarvitsevat paljon lämpöä ja aurinkoa tuottaakseen paljon öljyä. Oliivit eivät viihdy varjossa. Oliivipuulehdoissa maa on karua. Puut saattavat olla oliivilehdoissa satoja vuosia vanhoja. Oliivin viljelijät väittävät, että oliivi menestyy huonosti, jos sitä yrittää kasvattaa kaukana merestä. Ehkäpä merituuli tuo oliiveille kosteutta ja suolan maksua.

Auringonkukat kasvavat hieman viileimmillä alueilla kuin oliivipuut. Auringonkukkien parhaat kasvupaikat sijaitsevat Ukrainan ja Venäjän alueella sekä Argentiinassa ja Kiinassa, jossa aurinkoa riittää. Muita tuottajamaita ovat Romania, USA ja Turkki. Auringonkukka kasvaa aurinkoisilla pelloilla. Suotuisilla alueilla se kasvaa nopeasti ja tuottaa kunnon sadon. Siemenet vaativat kypsyäkseen pitkän, aurinkoisen kesän.

Auringonkukkaöljyn ja oliiviöljyn tuotanto

Oliiviöljyä tuotetaan perinteisesti puristamalla oliivin marjoista. Öljyn valmistukseen ei käytetä lainkaan siemeniä. Suoraan oliiveista puristamalla saatua öljyä kutsutaan kylmäpuristetuksi öljyksi. Se on väriltään tumman vihreää ja tuoksuu täyteläiseltä. Jäljelle jäänyt mäski kuumennetaan ja siitä valmistetaan heikompilaatuista ruokaöljyä. Tällainen öljy on väriltään vaaleampaa kuin kylmäpuristettu oliiviöljy.

Kylmäpuristettu oliiviöljy voidaan myös raffinoida eli siitä voidaan puhdistaa pois kaikki saippuoimaton aines. Tällainen oliiviöljy on väriltään vaaleaa ja kirkasta. Samalla öljystä poistuu kaikki antioksidantit ja muut hyödylliset kasvikemikaalit.

Auringonkukkaöljyn tuotanto tapahtuu joko kylmäpuristamalla tai kuumamenetelmällä käyttäen liuotinuuttoa apuna. Tavallinen, ruokakaupoista saatava oliiviöljy on erittäin pitkälle käsiteltyä. Kuumamenetelmällä valmistetun auringonkukkaöljyn tunnistat sen kirkkaasta väristä sekä neutraalista tuoksusta. Kuumamenetelmällä valmistettu auringonkukkaöljy on myös huomattavasti juoksevampaa kuin kylmäpuristettu auringonkukkaöljy. Kuumamenetelmällä uutettaessa öljy on kuumennettu voimakkaasti ja siitä on poistettu kaikki tuoksua aiheuttavat aineet. Öljy myös raffinoidaan, jolloin siitä poistuvat kaikki saippuoitumattomat aineet kuten vitamiinit ja antioksidantit. Kuumennuksessa auringonkukkaöljyn sisältämät herkät rasvahapot muuttuvat. Kuumennus tekee auringonkukkaöljyn sisältämistä rasvahapoista paremmin säilyviä joten öljyä voidaan säilyttää huoneen lämmössä.

Kylmäpuristettu auringonkukkaöljy on arvostettu kosmetiikan raaka-aine

Osa auringonkukkaöljystä kylmäpuristetaan. Kylmäpuristus ei ole kovinkaan suosittu menetelmä auringonkukkaöljyn tuottamiseksi. Kylmäpuristettu auringonkukkaöljy ei säily kovinkaan hyvin sillä se sisältää paljon herkkiä rasvahappoja.

Kylmäpuristetun auringonkukkaöljyn tuntee hyvin sen kullankeltaisesta väristä, korkeammasta viskositeetista sekä voimakkaasta aromista. Kylmäpuristetussa auringonkukkaöljyssä on tallella kaikki vitamiinit ja antioksidantit. Kylmäpuristettu auringonkukkaöljy säilyy heikommin kuin raffinoitu versio. Se pitää ehdottomasti säilyttää jääkaapissa härskiintymisen ehkäisemiseksi. Kylmäpuristettu auringonkukkaöljy on erityisen hyvä öljy iholle.

Auringonkukkaöljyn ja oliiviöljyn koostumus eroaa toisistaan merkittävästi

Auringonkukkaöljy ja oliiviöljy ovat kaksi hyvin erilaista öljyä. Parhaiten sen voi todeta, kun tutkii öljyjen rasvahappoprofiiilia. Kuumennettaessa rasvahappojen koostumus muuttuu. Tässä artikkelissa käsittelenkin vain kylmäpuristettuja öljyjä.

Oliiviöljy sisältää pääosin öljyhappoa. Itseasiassa öljyhappo on saanut nimensä juuri oliiveista, sillä sen toinen nimi on oleiinihappo. Oliiviöljyssä öljyhappoa on noin 55-83% sekä 3,5-21% linolihappoa. Nämä kaksi rasvahappoa ovat hyvin olennaisia ihonhoidossa.  Oliiviöljyssä on lisäksi varsin runsaasti palmitiinihappoa (7,5-20%). Kuten näet, oliiviöljyn rasvahappoprofiili vaihtelee suuresti.

Ongelmana oliiviöljyn kohdalla on myös se, että se on maailman eniten väärennetty elintarvike. Jos ostat kaupasta pullollisen oliiviöljyä, et koskaan voi olla varma, mitä se ihan oikeasti sisältää. Myös isot ja kuuluisat firmat väärentävät oliiviöljyä sekoittamalla siihen halvempia öljylaatuja. Tämä on ymmärrettävää, sillä oliiveja viljellään vain maailmassa vain pienellä alueella, Välimeren rannoilla. Miten ihmeessä sitä riittäisi kaikkiin maailman kauppoihin hylly tolkulla.

Auringonkukkaöljyn päärasvahappo on linolihappo, 60-80%. Linolihappo on monityydyttymätön, pitkäketjuinen omega-6 rasvahappo. Se on ns. välttämätön rasvahappo sillä elimistö ei pysty sitä itse valmistamaan. Linolihappoa tarvitaan etenkin iholla ja solujen rakennusaineena. Lisäksi auringonkukkaöljyssä on pieniä määriä öljyhappoa ja palmitiinihappoa.

Nykyisin linolihappoa saadaan ruokavaliosta aivan liikaa, joten se on aiheuttanut ihmisille terveyshaittoja. Siksi elintarviketeollisuus on jalostanut erityisen runsaasti öljyhappoa sisältävän auringonkukkaöljyn. Tällainen auringonkukkaöljy voi sisältää öljyhappoa yhtä paljon kuin oliiviöljy, jopa yli 80%. Tässä artikkelissa vertaan kuitenkin vain perinteistä, korkealinolihappoista auringonkukkaöljyä oliiviöljyyn.

Oliiviöljyn ja auringonkukkaöljyn vaikutus iholla

Koska nämä kaksi öljyä ovat hyvin erilaisia, on niiden vaikutus iholla erilainen. Auringonkukkaöljyn sisältämä linolihappo on hyvin tärkeä rasvahappo iholla. Iho muodostaa keramideja käyttämällä linolihappoa. Keramideilla on iholle hyvin tärkeä tehtävä. Ne suojaavat ihoa kuivumiselta ja vaurioilta.

Oliiviöljyn sisältämä öljyhappo ei ole ihon ensisijainen rasvahappo. Iho kyllä käyttää öljyhappoa hyväkseen, jos linolihappoa ei ole tarjolla. Ajan kuluessa oliiviöljy kuitenkin tukkii huokoset koska iho ei pysty sitä täysin hyödyntämään.

Oliiviöljyä ja auringonkukkaöljyä on tutkittu ekseemaiholla. Iholle tiputettiin 6 tippaa auringonkukkaöljyä kaksi kertaa päivässä 5 viikon ajan. Toiselle ryhmälle tiputettiin vastaavasti 6 tippaa oliiviöljyä kahdesti päivässä viiden viikon ajan. Oliiviöljyä saaneet henkilöt kärsivät ihottuman pahenemisesta ja kirvelystä. Auringonkukkaöljyä saaneet henkilöt eivät kärsineet punoituksesta, kirvelystä eivätkä muista ongelmista. Heidän ihonsa sen sijaan hieman parani.

Oliiviöljyn havaittiin tutkimuksessa vahingoittavan ihon sarveiskerrosta ja aiheuttavan lisää iho-ongelmia. tutkimuksessa todettiin, että luonnonöljyjä tulisi tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin selvittää parhaat mahdolliset öljyt ihonhoitoon. Jos haluat itse lukea tutkimuksen, löydät sen täältä

Omat kokemukseni auringonkukkaöljystä ja oliiviöljystä vastaavat täysin kyseisen tutkimuksen tuloksia

Auringonkukkaöljy on ainesosa, jota yleensä suosittelen. Korkea linolihappopitoinen auringonkukkaöljy on täynnä hyviä rasvahappoja. Sen isäksi kylmäpuristettu, auringonkukkaöljy sisältää valtavan määrän kasvikemikaaleja kuten runsaasti E-vitamiinia, fytosteroideja, fosfolipidejä ja fytiinihappoja.

Oliiviöljyllä on hyvin pitkät perinteet myös kosmetiikan öljynä. Muinaisilla ihmisillä, jotka sitä ovat käyttäneet on ollut varmasti hyviä kokemuksia oliiviöljystä. Eivät he muuten sitä olisi käyttäneetkään. Oliiviöljyllä on varmasti omat hyvät puolensa. Käytän oliiviöljyä usein hiustenhoitotuotteissa sekä muissa poishuuhdeltavissa valmisteissa. Oliiviöljyä voi käyttää myös vartalonhoitotuotteissa yhdessä muiden öljyjen kanssa.

Auringonkukkaöljyä on pidetty hyvin vaatimattomana ja halpana öljynä. Se taitaa olla kosmetiikan öljyjen väheksytty Tuhkimo, josta paljastuukin mitä upein ainesosa.

Auringonkukkaöljyä ei oikein olla osattu arvostaa. Harva ostaa auringonkukkaöljyä kosmetiikan valmistukseen. Manteliöljyä tai aprikoosiöljyä pidetään paljon hienompina öljyinä. Harva öljy kuitenkaan on niin hyödyllinen iholle kuin auringonkukkaöljy. Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen vuonna 2017, kirjoitin ensimmäisen juttuni auringonkukkaöljystä. Sen jälkeen ole tutustunut satoihin uusiin öljyihin ja kasvivoihin. En ole muuttanut kantaani. Olen edelleenkin sitä mieltä, että auringonkukkaöljy on yksi parhaista kosmetiikan öljyistä.

Käy lukemassa myös artikkelini auringonkukkaöljystä!

Mikä on sinun suosikkiöljysi ihonhoidossa?

Artikkeli Oliiviöljy vs. auringonkukkaöljy julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Mikä on komedogeeninen arvo?

Komedo on iholla olevan tukkeuman eli mustapään tieteellinen nimi. Tästä juontuu sana komedogeeninen. Komedogeeninen luokittelu, (englanniksi comedogenic rating), tarkoittaa ihon huokosia tukkivien kosmetiikan ainesosien (yleensä öljyjen) luokittelua huokosten tukkivuuden mukaan.

Komedogeenisen luokittelun asteikko

Komedogeeninen arvo määritellään öljyille ja muille kosmetiikan ainesosille alla olevan asteikon mukaan.

• 0= Ei tuki lainkaan tai hyvin harvoilla henkilöillä huokosia
• 1= Tukki huokosia hyvin vähän joillakin henkilöillä
• 2= Tukkii huokosia kohtalaisen vähän joillakin henkilöillä
• 3= Tukkii huokosia jonkin verran useimmilla henkilöillä
• 4= Tukkii huokosia useimmilla henkilöillä
• 5= Tukkii huokoset melkein kaikilla

Henkilöitä, joiden iho tukkeutuu helposti kehotetaan käyttämään etenkin kasvojen iholla tuotteita joiden komedogeeninen arvo on 0-1. Normaali-ihoiset henkilöt voivat käyttää myös komedogeenisellä arvolla 2 olevia tuotteita. Arvoilla 3-5 olevat tuotteet aiheuttavat tukkeutumia ainakin kasvojen iholla. Siksi niitä tulis käyttää vain vartalotuotteissa sekä käsi- ja jalkavoiteissa.

Komedogeeninen arvo on vanha käsite

Komedogeeninen luokitus sai alkusysäyksensä 1950-luvulla, kun tiedemaalima alkoi tutkimaan tiettyjen teollisuuskemikaalien työntekijöille aiheuttamia riskejä. Tiedemiehet alkoivat tutkia aihetta tieteellisen tutkimustyön avulla.

Tieteelliseen tutkimukseen käytettiin tietysti koe-eläimiä. Sopivimmiksi eläimiksi valittiin jostain kumman syystä viattomat kanitparat. Tutkimuksen nimeksi valittiin ”The Rabbit Ear Model” eli ”kanin korvamalli” vapaasti suomennettuna.

Kanien korvien iho ajeltiin ja paljaalle iholle levitettiin eri kemiallisia valmisteita. The Rabbit Ear Model tutkimusta ei alkujaan ollut edes tarkoitus käyttää kosmetiikka-alalla. Sinne se kuitenkin joutui 1970-luvulla. Hyvin kuuluisa ihotautilääkäri, Albert Kligman, julkaisi 1979 ensimmäisen kosmetiikan komedogeenisyys luokituksen ”Comedogenic Scale”. Siinä kosmetiikan öljyjä ja muita ainesosia pisteytettiin 0-5 asteikolla ihon tukkeutuvuuden mukaan (0= hyvä, 5=huono). Kligman käytti luokituksensa pohjana edellä mainittua, 1950-luvulla julkaistua kanin korvilla tehtyä tutkimusta.

Käytännön kokemukset eivät tukeneet tutkimusta

Hyvin pian Kligmanin julkistettua komedogeenisten kosmetiikan ainesosien listauksensa, alkoi totuus paljastumaan. Ammattitaitoiset kosmetologit ottivat asteikon käyttöön työssään. He huomasivat, että asteikko ei pidä kovinkaan hyvin paikkaansa. Ne öljyt, joiden piti olla huokosia tukkivia eivät sitä välttämättä olleetkaan ja päinvastoin. Ihmiset reagoivat eri öljyihin varsin yksilöllisesti. Kuuluisa ihotautilääkäri Kligman koki vakavan arvovaltatappion. Paljon hehkutettu asteikko ei toiminutkaan käytännössä.

Tutkimukset tehtiin kaneilla, ei ihmisillä

Tutkimustyötä ei oltu tehty kunnolla. Miten paljon se, että kanin korva reagoi johonkin kasviöljyyn kertoo siitä, miten samainen kasviöljy toimii omalla ihollasi. Olemme varmasti kaikki huomanneet, miten suuria eroja on meidän ihmisten välillä. Miten kanin iho voisi luotettavasti toimia kokeellisena alustana ihmisille suunnatussa komedogeenisessä luokituksessa.

Pitää myös muistaa, että kanitkin ovat yksilöitä. Kyseinen tutkimus antoi kuvan siitä, miten juuri tietty öljyerä vaikutti juuri tietyn kanin korvan ihoon. Jos jokin tietty öljy on aiheuttanut mustapään jonkun tietyn kanin korvaan, ei voi olettaa, että sama tapahtuisi ihmisellä. Muuttujia on siis erittäin paljon. Muuttujien määrä tekee kokeesta erityisen epäluotettavan.

Luonnonöljyt ovat erilaisia

Toinen ongelma tutkimuksessa koskee itse öljyjä. Luonnonöljyjen koostumus saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Luonnonöljyt koostuvat useista eri rasvahapoista sekä glyserolista. Eri öljyillä on omanlaisensa rasvahappokoostumus, joka riippuu kasvin genetiikan lisäksi monesta muusta asiasta kuten

• Kasvupaikasta
• Lajikkeesta
• Korjuuajankohdasta 
• Säästä
• Käsittelystä eli onko öljy hydrattu eli kovetettu vai käsittelemätön.
• Luomuöljyt ja kylmäpuristetut öljyt käyttäytyvät iholla täysin eri tavalla kuin puhdistetut ja normaalisti tuotetut.

Tämä tarkoittaa sitä, että et voi sokeasti luottaa siihen, että tietty öljy sopii ihollesi. Sinun on ensin tiedettävä juuri kyseisen öljyerän rasvahappopitoisuus. Myös öljyn laatu pitää tuntea tarkoin.

Toki öljyille voidaan määritellä suuntaa antava öljyhappoprofiili. Esimerkiksi kookosöljy on rasvahappoprofiililtaan täysin erilaista kuin vaikkapa auringonkukkaöljy tai oliiviöljy.

Olen julkaissut sivuillani luonnonöljyjen rasvahappotalukon. Sieltä löydät suurimman osan tunnetuista kasviöljyistä ja niiden keskimääräiset rasvahappoprofiilit. Taulukossa on myös ilmoitettu kuriositeettina kunkin öljyn komedogeeninen arvo.

Käytä öljyjä kohtuudella

Eräs varsin yksinkertainen asia voi olla syynä ihon tukkeutumiseen. Öljyä on iholla liikaa. Iho ei aina tarvitse mitään öljyä. Jos iho tuntuu pehmeältä ja sileältä, älä tuki turhaan huokosia öljyllä. Anna ihon hengittää vapaasti.

Kun käytät öljyä iholla, levitä se aina kosteutetulle iholle. Kuivalle iholle levitettynä iho helposti tukkeutuu öljyistä koska öljy ei pääse imeytymään ihoon. Pese vaikka kasvot vedellä, kuivata kevyesti ja lisää heti kotealle iholle muutama tippa öljyä tai kosteusvoide. Voit myös käyttää tehokosteuttavia, suihkutettavia kasvovesiä ennen öljyjen levittämistä kasvoille.

Kosmeettiset tuotteet voivat olla yllätyksellisiä

Vaikka kosmeettinen tuote sisältäisi aineita, jotka eivät yksittäin ole komedogeenisiä, yhdistelmä voi silti tukkeuttaa ihon. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle kosmetiikan valmistajalle ja käyttäjälle. Usein valmiissa tuotteissa saattaa olla mukana jokin säilöntäaine tai emulgaattori, joka aiheuttaa ongelmia.

Positiivisia yllätyksiäkin on paljon. Jos käytät komedogeenista öljyä pois huuhdeltavissa tuotteissa, ongelmia ei yleensä tule. Myös vartalotuotteissa monet ihoa tukkeuttavat öljyt eivät ole ongelma.

Komedogeeninen luokitus ei kerro kosmeettisen tuotteen sopivuudesta

Tämän artikkelin tarkoitus oli kertoa sinulle, että ihonhoitoon tarkoitettujen öljyjen komedogeeninen luokittelu ei ole avain onneen. Se voi kieltämättä antaa jotain tietoa öljystä mutta se ei ole koko totuus.

On hyvin valitettavaa, että komedogeeninen luokittelu on päässyt leviämään niinkin laajalle. Minunkin sivustolla öljyissä on mainittu yleensä komedogeeninen arvo. Ilmoitan arvon ainoastaan siksi että se tuntuu kiinnostavan varsin monia lukijoitani. Halusin kuitenkin kirjoittaa tämän artikkelin kertoakseni mitä löytyy komedogeenisen luokittelun taustalta. Nyt voit itse päättää uskotko taulukkoa vaiko et.

Eläinkokeet eivät ole puolusteltavissa

En tue sitä, että eläinkokeita käytetään kosmetiikan kehittämiseen. Siksi en haluaisi teksteissäni myöskään korostaa öljyjen komedogeenisiä arvoja. Kosmetiikkateollisuus ei myöskään varsinaisesti ole halunnut itse käyttää eläinkokeita. Kosmetiikassa eläinkokeita on tehty suurimmaksi osaksi viranomaisten vaatimusten täyttämiseksi, ei valmistajien omista tarpeista. Tämäkin kanin korva tutkimus tehtiin tiedemaailman omasta aloitteesta.

Kanin korvien käyttäminen komedogeenisyyden määrittelemiseksi on aikanaan ollut tieteellistä. Nykyisin kyseisellä tutkimuksella ei ole juurikaan arvoa.

Keskity rasvahappoihin

Jos haluat todella löytää oikeat tuotteet ihollesi, keskity öljyjen rasvahappoihin. Öljyjen sisältämät monet rasvahapot vaikuttavat iholla eri tavoin. Tutkimalla öljyjä ja vertailemalla niiden rasvahappopitoisuuksia, voit löytää todella upeita öljyjä eri tarkoituksiin. Tässä vielä linkki rasvahappotaulukkoon.Kasviöljyjä on olemassa niin valtavan laaja valikoima. Kukaan ei koskaan pysty kokeilemaan niitä kaikkia. Vain ymmärtämällä eri rasvahappojen merkityksen selviydyt voittajana öljyviidakosta.

Konsultoi ammattitaitoista kosmetologia

Jos sinulla on oikeasti akne tai erityisen epäpuhdas iho, suosittelen lämpimästi kääntymään ammattitaitoisen kosmetologin puoleen. Paha akne saattaa vaatia myös ihotautilääkärin vastaanotolla käymistä. Joka tapauksessa ammattitaitoinen kosmetologi osaa sinulle suositella tarvittaessa lääkärin konsultaatiota.

Valitse kosmetologisi erityisen huolella. Kysele suosituksia kavereiltasi ja lue kommentteja netistä ja lehdistä. Hyvä kosmetologi on ihonhoidossa kullan arvoinen.

Akne ja muut iho-ongelmat eivät koskaan hoidu pelkällä ulkoisella hoidolla. Ruokavaliolla ja sisäilman kosteudella sekä ulkoilman lämpötilalla on hyvin paljon merkitystä.

Voit edelleenkin seurata halutessasi öljyjen komedogeenista luokittelua. Nyt sinä joka tapauksessa tiedät asiasta hieman enemmän ja osaat suhtautua aiheeseen oikein.

Seuraatko sinä öljyjen komedogeenisiä arvoja?

Artikkeli Mitä tarkoittaa komedogeeninen arvo? julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Kukuipähkinäpuu

Kukuipähkinäpuu (Aleurites moluccanus) eli kynttiläpähkinäpuu on trooppisten sademetsien puu. Kukuipähkinäpuulla on monta nimeä. Yksi suosituimmista nimistä on candlenut eli kynttiläpähkinäpuu. Myös Indian walnut on käytetty nimi.

Kukuipähkinäpuun alkuperää ei täysin tunneta koska ihminen on vienyt sitä mukanaan kaikkialle, minne on ikinä muuttanutkin. Ensimmäisen kerran kukuipähkinäpuu löydettiin Kaakkois-Aasian trooppisilta saarilta. Kukuipähkinäpuu on ollut aina arvostettu kasvi myös Intiassa sekä Havaijilla. Kukui nimi tulee nimenomaan havaijin kielestä.

Kukuipähkinät ovat lievästi myrkyllisiä. Alkuperäiskansat eivät tuosta ole piitanneet vaan ovat valmistaneet pähkinöistä ruokaa paahtamalla ja höyryttämällä. Havaijilla kuuluisa havaijilainen ruokalaji nimeltään poke, valmistetaan aina kukuipähkinöistä ja kalasta.

Malesian Borneolla kukuipähkinöitä eli heidän kielellään godou, on käytetty perinteisten tatuointien valmistukseen.

Havaijilla kukuipähkinät ja niistä valmistettu öljy olivat tärkeä tuote

Kukuipähkinä on perimätiedon mukaan tullut Havaijille Aasiasta. Kukuipuulla on ollut Havaijilla aina hyvin syvällinen ja uskonnollinen merkitys. Havaijilla kukuipähkinät ovat ihan omassa arvossaan.

Havaijilaiset käyttävät kukuipähkinöitä lein (havaijin kuuluisa kukkaseppele) valmistukseen. Aikoinaan vain päälliköillä ja kuninkailla oli lupa käyttää kukuileitä. Päällikköä kutsuttiin nimellä Ali’l. Jokaisella saarella oli oma Ali’l. He olivat kunnioitettuja yksinvaltiaita ja päättivät aivan kaikesta. Ali’l hallitsi käyttämällä jumalallista voimaa, manaa, jota kutsutaan muissa kulttuureissa chiksi tai pranaksi. Mana on kosmista elämänvoimaa. Manasta saa alkunsa myös taikuus ja yliluonnolliset voimat. Mana asuu kaikessa elävässä; luonnossa, eläimissä ihmisissä. Ali’l käytti kukuileitä osoittaakseen arvonsa. Nykyisin kukuipähkinäleitä käyttävät kaikki ja niitä tarjotaan myös vieraille heidän astuessaan Havaijille.

Havaijilla kukuipähkinöistä valmistettiin myös öljyä. Kukuipähkinäöljyä käytettiin perinteisten veneiden ja kanoottien öljyämiseen. Kukuipähkinäöljyä käytettiin myös lamppuöljynä.

Havaijilla elämästä pyrittiin tekemään yksinkertaista. Miksi puristaa öljyä, jos voi sytyttää öljyisen kukuipähkinän sellaisenaan palamaan. Havaijin alkuperäisasukkaat asettivat viisi kukuipähkinää vierekkäin ja sytyttivät ne palamaan yksi kerrallaan. Liekehtivät kukuipähkinät olivat kuin tuikkukynttilöitä. Tästä syystä kukuipähkinäöljyä kutsutaan yleisesti kynttiläöljyksi.

Kukuipähkinäöljyä on aina käytetty kansanlääkinnässä

Kukuipähkinöissä on oivallinen rasvahappokoostumus. Öljy imeytyy hyvin ihoon mutta silti kosteuttaa sen perusteellisesti. Kukuiöljyä onkin siksi käytetty Havaijilla ihon kosteuttamiseen. Havaijin ilmasto on iholle armoton. Aurinko, tuuli ja suolainen merivesi koettelevat ihoa. Kukuipähkinäöljy rauhoittaa ärtynyttä ihoa ja edistää ihon luonnollista paranemista.

Kukuipähkinäöljyä käytetään Havaijilla myös ekseemaan, akneen ja auringon polttamalle iholle. Öljyn kerrotaan myös edistävän hiusten kasvua.

Kukuipähkinäöljyn rasvahappoprofiili (havaijilainen kukuipähkinäöljy)

• Linolihappo 40%
• Alfalinoleenihappo 27%
• Öljyhappo 15%
• Palmitiinihappo 6%
• Steariinihappo 2-3%

Komedogeeninen arvo 2

Intialainen ja Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva kukuipähkinäöljy sisältää hieman vähemmän linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vastaavasti öljyhappoa on näissä öljyissä hieman enemmän.

Lue lisää muista sademetsien aarteista

Amatsonin kasvivoit; Murumuruvoi

Santelipuu hoitaa ihoa ja mieltä

Kukuipähkinäöljyn edut ihonhoidossa

Kukuipähkinäöljy on luonnollinen kasviöljy. Kukuipähkinäöljy eroaa muista pähkinäöljyistä siinä, että se ei ole iholla rasvaisen tuntuista. Se on kevyt ja hyvin imeytyvä öljy. Kukuipähkinäöljyn salaisuus piilee sen rasvahapoissa ja runsaassa E- ja A-vitamiinipitoisuudessa.

Kukuipähkinäöljyn rasvahapot ovat ihanteelliset ihon hyvinvoinnille. Se sisältää runsaasti linoli- ja alfalinoleenihappoa ja vain vähän rasvaista öljyhappoa. Siksi kukuipähkinäöljy luokitellaankin non-greasy öljyksi eli se ei jätä iholle rasvaista tuntumaa. Kukuipähkinäöljy jättää iholle pehmeän, kosteutetun ja silkkisen tuntuman. Tämä on tietysti hieno asia kosmetiikan käyttäjälle ja valmistajalle. Helposti imeytyviä öljyjä on aika vähän olemassa.

Kukuipähkinäöljy sopii hyvin moneen tarpeeseen

Kukuipähkinäöljy on erinomainen perusöljy. Se on melkein tuoksuton ja mauton öljy. Sen väri on kirkkaan vaaleaa, hieman kellertävää. Voit käyttää kukuiöljyä sellaisenaan tai sekoittaa siihen muita öljyjä tai eteerisiä öljyjä.

Akneihon hoito

Kukuipähkinäöljyn komedogeeninen arvo on 2. Se ei tuki huokosia kovinkaan herkästi. Hyvin herkästi tukkeutuvalle iholle kukuipähkinäöljy saattaa aiheuttaa ongelmia. Kukuipähkinäöljyn sisältämä alfalinoleenihappo saattaa kuivattaa liiaksi pintakuivaa ihoa. Linolihappo puolestaan imeytyy hyvin ja hoitaa ihoa syvältä. Kukuipähkinäöljyn sisältämät antioksidantit auttavat myös aknearpien ehkäisyssä ja hoidossa.

Ekseemaihon hoito

Kevyenä ja hyvin imeytyvänä öljynä kukuipähkinäöljy soveltuu hyvin ekseemaiholle. Ekseemaiho hyötyy kukuipähkinäöljyn sisältämistä linoli- ja alfalinoleenihapoista. Usein kuiva ekseemaiho ei pysty vastaanottamaan kovin öljyhappoisia öljyjä.

Silmänympärystuotteisiin

Silmänympärysiho on hyvin ohut. Siksi silmien läheisyyteen suositellaan mahdollisimman keveitä öljyjä. Kukuipähkinäöljy on juuri tällainen öljy. Se imeytyy hyvin eikä jää iholle rasvaiseksi kerrokseksi. Kukuipähkinäöljyssä on sopivasti myös ohutta ihoa kuivuudelta suojaavaa palmitiinihappoa.

Hiustenhoitoon

Perinteisesti Havaijilla kukuipähkinäöljyä on käytetty hiustenhoitoon. Ja keillä onkaan maailman upeimmat hiukset, ellei havaijilaisilla. Toki perimä vaikuttaa suuresti hiuslaatuun mutta luonnollisilla hiustenhoitotuotteillakin on osuutensa.

Kukuipähkinäöljyn tiedetään lisäävän hiusten kasvua. Öljy hierotaan hiuspohjaan ja annetaan vaikuttaa noin tunnin ajan. Jotkut pitävät öljyä hiuksissaan jopa yli yön. On niin erilaisia tapoja tehdä öljyhoitoja hiuksiin. Kannattaa miettiä mikä sopisi omalle hiuspohjalle.

Hierontaöljy

Kukuipähkinäöljyä on käytetty perinteisesti hierontaan. Öljy sisältää sopivasti öljyhappoa ja linolihappoa. Kukuiöljyhieronnan jälkeen iho jää silkkisen pehmeäsi. Iho tuntuu kuivalta eikä yhtään rasvaiselta. Voit halutessasi sekoittaa kukuiöljyyn myös muita öljyä sekä eteerisiä öljyjä.

Kukuipähkinäöljyn säilytys

Vastapuristettu kukuipähkinäöljy säilyy noin vuoden. Sinun pitää kuitenkin säilyttää sitä aina jääkaapissa. Kukuipähkinäöljy sisältää erittäin runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja, jotka pilaantuvat lämmön, valon ja hapen vaikutuksesta erittäin nopeasti.

Kun valmistat tuotteita kukuipähkinäöljystä, lisää tuotteeseen E-vitamiinia. E-vitamiini on antioksidantti, joka estää öljyjä hapettumasta ennen aikojaan.

Hanki herkästi hapettuvia öljyjä vain pieniä määriä kerrallaan. Näin varmistat, että käytössäsi on aina ensiluokkaisen tuoreita kosmetiikan raaka-aineita.

Mistä voin hankkia kukuipähkinäöljyä?

Kukuipähkinäöljyä ei vielä ole kovinkaan yleisesti saatavilla. Koska kukuipähkinäpuu kasvaa trooppisilla sademetsäalueilla, sen saatavuus Euroopassa on vielä heikko. Voit löytää aitoa, tuoretta kukuipähkinäöljyä USA:sta tai Intiasta. Itse olen tilannut havaijilaista kukuipähkinäöljyä Amazon verkkokaupasta.

Kukuipähkinäöljystä valmistetaan myös hydraamalla eli kovettamalla kasvivoita (ns. pseudovoit). Kukuipähkinävoita löytyykin jo helpommin kosmetiikan raaka-aineita myyvistä liikkeistä. Hydraaminen parantaa oleellisesti herkkien öljyjen säilyvyyttä. Hydraaminen tietysti myös muuttaa rasvahappojen rakennetta jalostetumpaan suuntaan. Hydrattu öljy ei ole sama asia iholle kuin luonnollinen, tuore öljy. Jos et vierasta jalostettuja öljyjä, kokeile ihmeessä myös hydrattua kukuipähkinävoita.

Koska kukuipähkinäöljy sisältää suuren määrän monityydyttämättömiä rasvahappoja, se pilaantuu varsin herkästi. Siksi tuottajat usein lisäävätkin öljyyn jo valmiiksi E-vitamiinia ja askorbyylipalmitaattia parantamaan säilyvyyttä. Askorbyylipalmitaattia kutsutaan rasvaliukoiseksi C-vitamiiniksi. Se ei kuitenkaan ole C-vitamiinia (askorbiinihappo) vaan ihan oma yhdisteensä. Askorbyylipalmitaatti ei ole haitallinen iholle eikä mitenkään myrkyllistä. Sitä lisätään hyvin usein elintarvikkeisiin ja ihonhoitotuotteisiin parantamaan rasvaisten tuotteiden säilyvyyttä.

Oletko sinä kokeillut sademetsän kosmetiikkaa?

Artikkeli Sademetsän aarteita; kukuipähkinäöljy julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Mitä on vaseliini?

Vaseliini eli petrolihyytelö keksittiin jo 1800-luvun lopulla. Yhdysvaltalainen kemisti Robert Chesebrough patentoi vaseliinin valmistusmenetelmän vuonna 1872. Chesebrough alkoi tuottamaan vaseliinia kaikkiin mahdollisiin iho-ongelmiin. Nykyisin tuotemerkin ”Vaseline” omistaa Unilever.

Vaseliini valmistetaan raakaöljystä, samasta aineesta kuin bensiini- ja dieselpolttoaineet. Vaseliini ei ole luonnonkosmetiikkaa vaan täysin synteettinen tuote. Puhdistamaton raakaöljy on myrkyllistä ja vahingollista iholle levitettynä. Iholle käytettäväksi tarkoitettu vaseliini puhdistetaan huolellisesti. Näin halutaan varmistaa, että tuotteeseen ei jää haitallisia kemikaaleja. Valitettavasti vaseliinissa on havaittavissa suuria laatueroja. Vaseliinin puhtaus riippuu täysin valmistajasta. Epäpuhtauksia ei voi havaita ilman asianmukaisia testejä.

Onko vaseliini turvallista ympäristölle? No ei varmaankaan. Vaseliini ei ole ympäristöystävällistä johtuen sen fossiilisesta alkuperästään. Se ei ole biohajoavaa vaan jää maaperään pitkiksi ajoiksi. Vaseliinia ei saa päästää vesistöihin, sillä se kertyy lintujen höyhenpeitteisiin ja muihin vesieläimiin. Vaseliinia on hankala poistaa vesistöistä.

Onko vaseliini turvallista iholle?

Vaseliinia valmistetaan raakaöljystä puhdistamalla. Raakaöljy on väriltään hyvin tummanruskeaa. Raakaöljyä pitääkin puhdistaa hyvin voimakkaasti ennen, kun siitä saadaan puhtaan valkoista, läpikuultavaa vaseliinia. Hyvin usein vaseliiniin jää jäämiä raakaöljyn sisältämistä PAH aineista. PAH aineet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat myrkyllisiä yhdisteitä. Monet PAH yhdisteet aiheuttavat syöpää ja mutaatioita. PAH aineet eivät ole biohajoavia. Niitä on todella vaikea poistaa maaperästä.

Koska vaseliini vaatii erittäin voimakkaan puhdistusmenetelmän, se kontaminoituu hyvin helposti. Puhtaaksi luokitellussa vaseliinissa saattaa olla jäämiä ihmiselle haitallisista kemikaaleista.

Vaseliini ei kuulu ihon luontaisiin lipideihin eli rasvoihin. Se on iholle täysin vieras yhdiste. Vaseliini ei siis tuo iholle ravinteita eikä se varsinaisesti hoida ihoa.

Vaseliinia käytetään yleisesti suojaamaan ihoa kuivumiselta. Vaseliinin kerrotaan lukitsevan kosteuden ihoon muodostamalla ihon pinnalle ohuen kalvon. Valitettavasti vaseliini estää ihoa myös saamasta kosteutta ilmasta. Iho kuivuu hitaasti rasvavaipan alla. Vaseliini estää ihoa toimimasta normaalisti.

Vaseliini saattaa auttaa kuivaan ihoon, kun levität sitä ensimmäisiä kertoja. Muutaman käyttökerran jälkeen tulet huomaamaan, että iho tottuu vaseliiniin ja tarvitsee sitä yhä enemmän. Tämän voit huomata todella helposti huulirasvojen kohdalla. Niitä tarvitaan aina vain lisää.

Tiesitkö että vaseliini on erittäin tulenarkaa. Se syttyy yhtä helposti palamaan kuin bensiini. Tällainen tuote ei ole ihanteellinen ihonhoidossa. Jos tekstiileihin, esimerkiksi pyyhkeisiin, jää jäämiä vaseliinista, se ei poistu normaalissa 40 asteen pesussa. Jos pyyhkeesi kontaminoituu jatkuvasti vaseliinin ja parafiinin jäämistä, teet niistä erittäin helposti syttyviä. Vaseliini saattaakin olla suorastaan vaarallinen tuote.

Miksi vaseliinia käytetään niin yleisesti?

Ensinnäkin, vaseliini on erittäin halpaa. Hinta on usein ainoa kriteeri, miksi tuotteeseen on sisällytetty vaseliinia.

Vaseline tavaramerkin omistaa nykyisin Unilever. Unilever on globaali mammuttiyritys, joka haluaa suojella tuotantoaan hyvin tehokkaasti. Jos etsit tietoa vaseliinista, löydät hyvin paljon vaseliinia ylistäviä artikkeleita. Vaseliinia arvostelevaa tekstiä on todella vaikea löytää. Näin Unilever turvaa tuotteensa markkinat.

Vaseliini on erittäin stabiili. Se ei hapetu eli härskiinny kuten kasviöljyt. Vaseliini kestää tuotteessa pilaantumatta vaikka kuinka pitkään. Tällainen raaka-aine on kosmetiikkavalmistajan unelma.

Puhdistettu vaseliini on hyvin neutraali tuote. Monet allergiset henkilöt suosivat vaseliinia koska eivät voi käyttää kasviöljyjä. Juuri tästä syystä vaseliinia käytetään myös ekseemavoiteissa ja muissa lääkevoiteissa. Myös vauvoille suunnatuissa tuotteissa käytetään yleisesti vaseliinia juuri sen neutraalin luonteen vuoksi.

Missä tuotteissa vaseliinia käytetään?

Vaseliini on edelleen erittäin yleinen ainesosa kaikessa kosmetiikassa. Ikävä kyllä, kaikkein suosituinta vaseliini on vauvojen rasvoissa.  Jos haluat välttää vaseliinia, kannattaa katsoa tarkkaan nimenomaan vauvoille suunnatut voiteet.

Apteekin perusvoiteet sisältävät hyvin usein vaseliinia ja Sodium Lauryl Sufaattia, (SLS). Vaseliinista ja SLS:ta saadaan miellyttävä, valkoinen, kermamainen ja erittäin vakaa emulsio. Tuote näyttää houkuttelevan kermaiselta mutta totuus on toinen. SLS ja vaseliini yhdistelmä on erityisen huono kuivan ihon hoidossa. Tällainen voide vain entisestään kuivattaa ihoa. SLS:n on lisäksi todettu ohentavan ihoa varsinkin pitkäaikaisessa käytössä; linkki

Vaseliinia löytyy myös huulipunista. Jopa 15% kaikista huulipunista sisältää vaseliinia tai parafiinia. Myös huulirasvat sisältävät erityisen usein mineraaliöljyjä. Mieti, miksi huulirasvaa saa aina lisäillä ja huulet vain tuntuvat kuivuvan enemmän. Hanki seuraavaksi aitoa luonnonkosmetiikkaa oleva huulituote, huomaat kyllä eron.

Kynttilät ovat usein parafiinipohjaisia. Kynttilän palaessa hengität myrkyllisiä höyryjä. Valitse mieluummin soijavahakynttilä tai mehiläisvahakynttilä. Esimerkiksi Candel Light Story myy aitoja soijavahakynttilöitä.

Vaseliini esiintyy tuotteissa hyvin monilla eri nimillä kuten

• Mineraaliöljy
• Maaöljy
• Parafiini
• Vaseline
• Petroleum
• Petrolatum
• Petroleum jelly
• White soft parafin
• Mineral oil
• Paraffin
• Liquidum Paraffinum

Etsi parempia vaihtoehtoja vaseliinille

Vaseliinia ei ole kenenkään pakko käyttää. Löydät hyvin helposti niin useita luonnollisia vaihtoehtoja raakaöljypohjaiselle kosmetiikalle.

Luonnollisesti ihoa hoitavia ja kosteuttavia vaihtoehtoja on todella monta. Kaikki luonnon vahat sekä kasviöljyt ovat hyvin turvallisia ja ihoa ravitsevia. Ne pidättävät kosteuden ihossa mutta eivät estä ihoa ottamasta lisää kosteutta ilmasta.

Kokeile vaikkapa seuraavia raaka-aineita omassa kosmetiikassasi

• Candelillavaha
• Riisinlesevaha
• Carnaubavaha
• Mehiläisvaha
• Jojobaöljy (nestemäinen vaha)
• Risiiniöljy
• Kookosöljy
• Aprikoosinkiviöljy
• Baobaböljy

Vaseliinia kannattaa välttää kaikessa kosmetiikassa

Vaseliini tuntuu kovin harmittomalta tuotteelta. Onhan sitä ollut mummonkin kaapissa aina saatavilla. Vaseliinin haittoihin on kuitenkin havahduttu aivan viime aikoina. Saksalainen kuluttajajärjstö Siftung Warentest tutki mineraaliöljyä sisältävää kosmetiikkaa jo totesi, että se sisältää kaikkein eniten MOAH aineita eli myrkyllisiä hiilivetyjä, jotka aiheuttavat syöpää.  Tulosten perusteella Siftung Warentest varoittaa käyttämästä erityisesti mineraaliöljyjä sisältäviä huulituotteita. EU:n elintarvikeviranomaset eivät vielä ole kieltäneet vaseliinia mutta myöntävät MOAH aineiden olevan karsinogeenisiä.

Oma näkemykseni vaseliinista on, että se ei ole kovinkaan hyvä tuote ihonhoidossa. Luonnolliset kasvivoit ja vahat ovat huomattavasti tehokkaampia ihon kosteuttajia.

Pärjäätkö sinä ilman mineraaliöljypohjaista kosmetiikkaa?

Artikkeli Kosmetiikan likainen tusina; onko vaseliini turvallista? julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Rypsiöljy

Rypsiöljy on suomalaisten keskuudessa varsin suosittu öljy. Moni onkin valmistanut kotikosmetiikkaa rypsiöljyyn. Itse en rypsiöljyä suosi monestakin eri syystä. Rypsi on vanha viljelyskasvi, jota on käytetty pääasiassa lamppuöljynä ja polttoöljynä. Suomessa rypsiä alettiin viljellä jo 1960-luvulla. Rikkaruohojen ja tuhohyönteisten takia rypsiviljelmillä joudutaan käyttämään runsaasti kasvinsuojelukemikaaleja.

Rypsi on hyvin usein geenimuunneltua. Geenimuuntelu mahdollistaa etenkin rikkakasvien torjunta-aineiden käytön. GMO rypsi ei reagoi glyfosaattiin mutta rikkakasvit kuolevat sen ympäriltä. Glyfosaatti jäämiä löytyy myös rypsiöljystä.

Rypsiöljyä ei myöskään ole aikaisemmin käytetty ravinnoksi sen korkean erukahappopitoisuuden vuoksi. Erukahappo on haitallista terveydelle suurina pitoisuuksina. Erukahapon on todettu aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja.  Rypsistä on jalostettu elintarvikekäyttöön lajike, joka sisältää hyvin vähän erukahappoa. Tällaista rypsiöljyä käytetään yleisesti elintarviketeollisuudessa.

 Rypsi ei milloinkaan historiansa aikana ole ollut kosmeettinen öljy. Rypsiöljyä on käytetty lähinnä lamppuöljynä. Rypsiöljy sisältää suurimmaksi osaksi öljyhappoa, noin 60%. Se on hyvin raskas öljy iholle. Linolihappoa siinä on vain noin 20% ja lisäksi alfalinoleenihappoa noin 10%. Rypsiöljy imeytyy huonosti ihoon sen suuren molekyylikoon takia.

Jos haluat suosia kosmetiikassasi kotimaisia öljyjä, vaihtoehtoja rypsiöljylle on olemassa. Esittelen seuraavaksi kaksi upeaa suomalaista öljyä, jotka sopivat todella hyvin ihonhoitoon.

Kauraöljy

Kauraöljy on verrattain uusi tulokas. Kauralla on suomalaisessa elämänmenossa niin keskeinen asia että sitä ei voi sivuuttaa. Kauraa viedään Suomesta ulkomaille hyvin paljon kosmeettisiin tarkoituksiin. Kolloidisen kauran ja kaurasilkin lisäksi Suomessa on ryhdytty valmistamaan myös kauraöljyä. Kotimaisessa luonnonkosmetiikassa kaura on superhitti. FiiniNaturallyn lempeissä tuotteissa kauraöljy on päässyt arvoiseensa asemaan. Mieto kauraöljy sopii hyvin kuivalle, herkälle iholle. Myös ikääntynyt, jo hieman ohentunut iho hyötyy kauraöljystä.

Kauraöljyn rasvahapot ovat ihanteelliset suojaamaan ihoa. Kauraöljyssä on runsaasti palmitiinihappoa. Palmitiinihappo muodostaa ihon pintaan miellyttävän, mattamaisen pinnan. Näin ihon kosteustasapaino pysyy kunnossa.

Kauraöljy sopii hyvin silmänympärystuotteisiin. Koska iho silmien ympärillä on hyvin ohut, se kuivuu herkästi. Siksi kannattaa valita suojaava öljy suojaamaan silmänympärysihoa kuivumiselta. Varsinkin runsaasti linolihappoa ja palmitiinihappoa sisältävä kauraöljy on ihanteellinen silmänympärysvoiteen raaka-aine.

Kauraöljyn rasvahappopitoisuudet vaihtelevat lajikkeen ja kasvuolosuhteiden mukaan. Öljyhappoa kauraöljyssä on noin 20-37%, linolihappoa 18-57% ja palmitiinihappoa 10-22%. Kannattaa ehdottomasti tiedustella myyjältä kauraöljyn rasvahappoprofiili. Myyjillä on aina tiedossa kunkin erän tarkat arvot. He kertovat mielellään sinulle öljyn ominaisuuksista.

Lue lisää kaurasta: Miksi sinun ihosi tarvitsee kauraa ja miten kaura ihonhoidossa toimii

Täältä löydät reseptejä joissa on hyödynnetty kauraa: Reseptejä kaurasta

Hamppuöljy

Hamppu on kasvina hyvin ekologinen. Voit lukea hampunviljelystä lisää: Kuituhamppu on ekologinen materiaali

Hamppua on viljelty Suomessa jo 8000 vuotta. Siitä on saatu kuitua, proteiinia ja öljyä. Mikä parasta, koko kasvi voidaan hyödyntää. Hamppuöljy on vieläpä eräs parhaista ihonhoitoöljyistä. Sen rasvahappoprofiili on ihoa ajatellen yksi täydellisimmistä.

Kaikki Suomessa myytävä hamppuöljy on puristettu öljyhampun siemenistä. Hampunsiemenöljy sekoitetaan usein CBD öljyyn. Hampunsiemenistä valmistetussa öljyssä ei ole lainkaan huumaavia aineita. Huumaavat aineet löytyvät kukista puristetusta öljystä. Suomessa ei saa viljellä hamppulajikkeita, joissa olisi huumaavia aineita.

Hamppuöljyn öljyhappopitoisuus on hyvin alhainen, vain noin 9%. Linolihappoa ja alfalinoleenihappoa sen sijaan hamppuöljyssä löytyy runsaasti, jopa 89%. Hamppuöljyssä on myös jonkin verran myös harvinaista gammalinoleenihappoa. Gammalinoleenihappo on hyväksi ikääntyneelle iholle sekä atooppiselle iholle. Ikääntyessä iho ei pysty enää tuottamaan itse gammalinoleenihappoa.

Lisäksi kylmäpuristettu hamppuöljy sisältää suuren määrän antioksidantteja kuten terpenoideja sekä flavonoideja. Syvän vihreä väri kertoo korkeasta antioksidanttipitoisuudesta.

Hamppuöljyä valmistaa Suomessa ainakin Hamppufarmi. He myyvät tuoretta, itse kylmäpuristamaansa, luomulaatuista hamppuöljyä. Hamppuöljy on väriltään kauniin vihreää, vähän kuin oliiviöljyä. Maku on pehmeän pähkinäinen ja ruohoinen. Mitä vihreämpi öljy, sitä ruohoisempi maku. Vaaleampi öljy maistuu ja tuoksuu enemmin pähkinälle.

Hamppuöljyn huonona puolena voin mainita, että se hapettuu hyvin herkästi. Hamppuöljy sisältää runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja. Siksi varsinkin kylmäpuristettu hamppuöljy tulisi aina ostaa mahdollisimman tuoreena. Hamppufarmin valikoimista löytyy myös pieni, 2,5 desin pullo. Kylmäpuristettua hamppuöljyä voi käyttää sekä terveellisenä salaattiöljynä että kosmetiikkaan. Osta mieluiten pieni pullo. Silloin öljysi on aina tuoretta. Säilytä hamppuöljysi aina jääkaapissa. Sulje myös öljypullon korkki tiiviisti sillä happi hapettaa öljyn nopeasti.

Hamppuöljyä myydään paitsi kylmäpuristettuna, myös puhdistettuna. Puhdistettu hamppuöljy valmistetaan uuttamalla öljy esimerkiksi heksaania apuna käyttäen. Suodatettu hamppuöljy on tuoksuton, kirkas öljy. Puhdistetussa hamppuöljyssä ei ole niin paljon ravinteita kuin kylmäpuristetussa.

Kotimaiset marjansiemenöljyt

Kotimaisia marjansiemenöljyjä valmistetaan kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Valitettavasti niitä ei vielä saa ostaa pienissä erissä kotikosmetiikan tarpeisiin. Monissa kotimaisissa kosmetiikatuotteissa on käytetty suomalsta mustikansiemenöljyä, vadelemansiemenöljyä tai mansiksnasiemenöljyä. Kiitos kotimaisen mehuteollisuuden, meillä on käytössä mahtavia kosmetiikan öljyjä.

Lue lisää: Hävikkiöljyt; huippulaadukkaita kosmetiikan öljyjä teollisuuden hävikkimateriaalista

Tyrniöljy on poikkeus. Sitä löytyy ainakin luontaistuotekaupoista. Tyrniöljyä voidaan valmistaa joko siemenistä tai itse marjoista. Usein tyrniöljyä valmistetaan massasta, jossa on sekä siemeniä että marjaa mukana. Nämä kolme öljytyyppiä poikkeavat suuresti tiosistaan.

Lue lisää ylellisestä tyrniöljyistä: Tyrniöljy; kotimainen kosmetiikan luksustuote

Kiinnitätkö sinä huomiota kosmetiikan raaka-aineiden kotimaisuusasteeseen?

Artikkeli Kotimaiset kosmetiikan öljyt ovat eettinen valinta julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Monet luonnonkosmetiikan sertifikaatit kiinnittävät huomiota myös tuotantotapoihin sekä muihin eettisiin asioihin. Tämä on todella hieno asia ja hyvä syy käyttää luonnonkosmetiikkalaatuisia tuotteita. Raaka-aineiden eettisyyttä voi tarkastella myös toisin eettisyys ei ole kovin yksiselitteinen asia. Myös sertifioimaton tuote voi olla hyvinkin eettinen. Tässä jutussa kerron sinulle, miten valita eettisimmät öljyt. Otetaan selvää, mitä ovat hävikkiöljyt.

Kosmetiikan öljyjen kirjo on hyvin laaja

Minulle kaikkein rakkain ainesosaryhmä kosmetiikassa ovat öljyt ja rasvat. Tutkin ja testaan uusia öljyjä kaiken aikaa. Öljytukkureiden valikoimat ovat runsaat. Löydät helposti satojen, jopa yli tuhannen öljyn valikoiman. Uusia öljyjä tulee markkinoille jatkuvasti.

Kosmetiikan öljyvalikoima on kasvanut paitsi kysynnän myös raaka-aine tarjonnan vuoksi.

Parhaimmat kosmetiikan öljyt ovat valmistettu elintarviketeollisuuden jätteistä

Oletko koskaan miettinyt mansikansiemenöljyn, vadelmansiemenöljyn tai mustikansiemenöljyn alkuperää? Miksi näistä pienen pienistä siemenistä kannattaa valmistaa öljyä. Tähän on syynä elintarviketeollisuus. Koska öljyn raaka-aine on edullista ja sitä on niin runsaasti, on öljyjen puristaminenkin taloudellisesti kannattavaa.

Elintarviketeollisuus tuottaa hyvin paljon materiaalia jota ei pystytä hyödyntämään varsinaisessa tuotteessa. Koska teollisuus pyörii rahalla, kaikelle etsitään hyötykäyttöä. Mitään ei joudu hukkaan. Marja- ja hedelmämehujen valmistuksesta jäänyt massa sisältää paljon siemeniä, joista löytyy arvokkaita öljyjä. Tätä massaa käytetään kosmeettisten öljyjen valmistukseen. Elintarviketeollisuus ja kosmetiikkateollisuus ovat löytäneet toisensa ja me saamme nauttia monipuolisesta ja laadukkaasta öljytarjonnasta. Itse asiassa moni kosmetiikan erikoisöljy olisi jäänyt puristamatta ilman kosmetiikkateollisuuden ja elintarviketeollisuuden yhteistyötä.

Seuraavaksi esittelen sinulle muutamia elintarviketeollisuuden hukkamateriaaleista valmistettuja öljyjä. Näiden kosmetiikan öljyjen tuotantoon ei ole tarvinnut erikseen istuttaa kasveja. Ne eivät ole vieneet yhtään kasvutilaa ruualta.

Viinirypäleensiemenöljy

Viinirypäleensiemenöljy on todella vanha kosmetiikan perusöljy. Sitä hyödynsivät ihonhoidossaan jo muinaiset etruskit tuhansia vuosia sitten. Ilmeisesti hekin valmistivat öljynsä viininvalmistuksesta yli jääneistä viinirypäleensiemenistä.

Viinin suosio on kasvanut maailmalla räjähdysmäisesti. Siksi myös viinirypäleensiemenöljyäkin on tarjolla niin runsaasti.

Lue artikkelini; Viinirypäleensiemenöljy

Riisinleseöljy

Riisinleseistä valmistettu perusöljy on ollut suosittua etenkin japanilasten keskuudessa. Riisiä tuotetaan maailmassa todella runsaasti. Siksi myös riisinlesettä on tarjolla öljyn valmistukseen. Riisin öljy sijaitsee nimenomaan leseissä. Riisisinleseistä voi valmistaa myös kosmetiikassa suosittua riisivahaa.

Lue artikkelini Riisinleseöljy; yksi käyttökelpoisimmista ihonhoitoöljyistä

Vadelmansiemenöljy

Vadelmansiemenöljy on erittäin antioksidanttipitoinen erikoisöljy. Vadelmia tuotetaan hillo- ja mehuteollisuuden tarpeisiin vuosittain noin 822 tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat Venäjä, Meksiko ja Serbia.  Elintarviketeollisuus haluaa hyödyntää tarkkaan tämän kallisarvoisen marjan. Siksi vadelmamehujen valmistuksesta jäänyt puristemassa käytetään öljyn valmistukseen.

Vastaavia öljyjä valmistetaan mustikasta, puolukasta, karpalosta, hillasta ja mansikasta.

Aprikoosinkiviöljy

Aprikoosi on hyvin suosittu hedelmä Keski-Euroopassa. Kun meillä syödään tuoreita mansikoita, ranskalaiset ja saksalaiset herkuttelevat aprikooseilla. Aprikooseista valmistetaan yleensä hilloja ja marmeladeja. Niitä myös säilötään kuivaamalla. Kaikissa näissä tapauksissa kivi poistetaan hedelmästä. Aprikoosinkivistä puristetaan öljyä, joka on hyvin suosittua kosmetiikassa. Aprikoosinkiviöljyä käytetään sen korkean antioksidanttipitoisuuden takia.

Kaikki kosmetiikan öljyt eivät ole eettisiä

On olemassa runsaasti öljyjä, joiden tuottaminen kuluttaa erityisen paljon luonnonvaroja. Jos kasvia kasvatetaan vain kosmetiikkatarkoitukseen, se ei aina ole kestävää. Pelkästään kosmetiikkaan tarkoitettujen kasvien kasvattaminen vie pinta-alaa ruuantuotannolta.

On myös epävarmaa, pystytäänkö kaikkia öljyjen tuotannossa käytettyjä kasveja kokonaan hyödyntämään. Varsinkin sellaiset kasvit, jotka eivät kelpaa ravinnoksi tai kuiduksi ovat ongelma. Kun öljy on puristettu, loppu osa kasvista heitetään pois. Myrkyllisten tai muuten ravinnoksi kelpaamattomien kasvien hyödyntäminen öljyntuotannossa on kyseenalaista.

Monien kasvien kasvattaminen kuluttaa kohtuuttomasti vettä. Jos paljon vettä vaativaa kasvia kasvatetaan kuivalla seudulla, voi alueella olla edessä massiivinen vesiongelma.

Vaikka öljyntuotantoon käytetty kasvi ei kelpaisikaan ravinnoksi, siitä voi olla hyötyä mehiläisille ja muille pölyttäjille. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa auringonkukat. Ne kukkivat pitkään ja tarjoavat ruokaa hyönteisille.

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää

Ei ole sama asia onko kasvi viljelty monokulttuurissa vai pienellä perheviljelmällä. Monokulttuuri tarkoittaa sitä, että yhtä ja samaa kasvia löytyy tuhansien hehtaarien alueelta. Monokulttuuri vähentää luonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa pölyttäjiä. Tällainen kasvi on esimerkiksi manteli. Mantelia viljellään laajoilla alueilla Californiassa. Manteli kukkii vain kaksi viikkoa tarjoten ruokaa mehiläisille. Sitten ei alueella olekaan enää yhtään ruokaa pölyttäjille. Onneksi mantelia viljellään myös pienillä viljelmillä jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta.

Kosmetiikan raaka-aineiden tuotannossa on myös sosioekonominen puoli. Tuotanto on elinehto tietylle ihmisryhmälle. Tällainen öljy on esimerkiksi arganöljy. Myös Brasilian sademetsistä kerätyt pähkinät ovat tärkeä tulonlähde alkuperäisväestölle. Sademetsä säästyy hakkuilta, jos ihmiset oppivat hyödyntämään puiden satoa.

Raaka-aineiden eettinen puoli on hyvin monimutkainen asia

Selvää rajaa eettisen ja epäeettisen tuotteen välille on mahdotonta vetää. Uskon että palaan vielä tähän aiheeseen. Kuluttajan on mahdotonta tietää kaikkien öljyjen tuotantoon käytettyjen kasvien kasvuoloista. Siksi olisi hienoa, jos kosmetiikkateollisuus kiinnittäisi asiaan enemmin huomiota.

Huomioitko sinä kosmetiikan raaka-aineiden eettisyyden?

Artikkeli Hävikkiöljyt; huippulaadukkaita kosmetiikan öljyjä teollisuuden hävikkimateriaalista julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Mantelin historiaa

Mantelit (Prunus amygdalus) ovat kotoisin Lähi-Idästä. On olemassa kahta eri mantelilaatua; makeamanteli ja karvasmanteli. Tässä artikkelissa käsittelen vain makeamantelista valmistettua öljyä. Karvasmanteli ja siitä valmistetut tuotteet ovat ihan eri asia.

Manteli on kotoisin muinaisten Sumerien asuttamilta alueilta Eufrat- ja Tigrisjokien laaksosta. Sieltä mantelin viljely on levinnyt kaikkialle Välimeren rannoille. Myös Intiassa manteli on erityisen suosittu viljelykasvi. Pohjoisin paikka, jossa on yritetty viljellä manteleita, on Saksa.

Manteleita on käytetty aina leivontaan ja jälkiruokiin. Intialaisissa resepteissä on hyvin usein manteleita jossain muodossa. Öljypitoisena kasvina mantelista saatu öljy on ollut myös tärkeä tuote. Manteliöljyn käyttö on ollut vuosituhansia yleistä kaikissa Välimeren alueen kulttuureissa. Se on ollut hyvin arvostettu öljy. Manteliöljy on aina ollut myös kosmeettinen tuote, jolla on hoidettu ihoa ja hiuksia.

Mantelin maagiset ominaisuudet

Mantelin elementti on ilma ja sukupuoli maskuliininen. Manteli liitetään rahaan, vaurauteen ja hyvinvointiin. Sanotaan että kiipeily mantelipuussa tuo onnea liiketoimissa.

Manteli kuuluu Prunus-sukuun

Manteli ei ole pähkinä vaan luumarja. Se kuuluu Prunus-sukuun, johon kuuluvat esimerkiksi kirsikat, persikat, luumut ja aprikoosit. Mantelin latinankielinen nimi amygdalus liittyy ihmisen ohimolohkoissa oleviin mantelitumakkeisiin. Mantelitumakkeiden muoto ja koko muistuttaa kovasti mantelia.

Manteliöljyä valmistetaan puristamalla hyvin öljypitoisesta mantelimassasta. Mantelin öljypitoisuus on jopa 50%. Korkeasta öljypitoisuudesta johtuen mantelit ovat erityisen suosittuja öljykasveja.

Manteliöljylle voi olla myös yliherkkä tai allerginen. Varmistuaksesi öljyn sopivuudesta, kokeile manteliöljyä ihollesi varovasti huomaamattomaan paikkaan.

Manteleiden viljely aiheuttaa ekologisia ongelmia

Kalifornia on erityisen hyvä paikka kasvattaa manteleita. Viljely on keskittynyt Central Valleyn alueelle. Siellä manteliviljelmät ovat valtavan laajoja. Manteli on hyönteispölytteinen ja tarvitsee mehiläisiä tuottaakseen hedelmää. Kuten niin monen kasvin kohdalla, monokulttuuri on muodostunut suureksi ongelmaksi. Monokulttuuri tarkoittaa laajoja yhden kasvin viljelmiä.

Manteli kukkii vain erittäin lyhyen ajan, ehkä pari viikkoa. Silloin mehiläisillä on valtavasti ravintoa saatavilla, aivan liikaakin. Kun mantelit ovat kukkineet, mehiläisillä ei olekaan enää mitään ravinnonlähdettä. Ongelmaa on yritetty ratkoa tuomalla kukinta-aikaan paikalle mehiläispesiä. Ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän. Mehiläiset ovat sairastuneet virustauteihin suurilla, tehotuotetuilla manteliviljelmillä.

Manteli kuluttaa runsaasti vettä

Toinen ekologinen ongelma on mantelin vedenkulutus. Mantelit tarvitsevat kohtalaisen runsaasti vettä. Yksi manteli vaatii kasvaakseen noin neljä litraa vettä. Tämä on valtava vesimäärä kuivuudesta kärsivässä Kaliforniassa.

Mantelinviljelijät ovatkin ryhtyneet tosi toimiin palauttaakseen manteleiden tehoviljelyn raiteilleen. Viljelijöille on jaettu kasteluohjeita, mehiläisten terveyteen on kiinnitetty huomiota ja biomassoja on alettu käyttää yhä enemmin viljelyssä apuna. Myös Kalifornian aurinkoa hyödynnetään monipuolisesti manteleiden tuotantoprosesseissa. Manteleiden luomuviljely on yleistynyt. Luomutuotetut mantelit ovatkin huomattavasti terveempiä ja ekologisempia kuin tehoviljellyt.

Manteliöljyn ominaisuudet kosmetiikassa

Manteliöljy kuuluu kosmetiikan perusöljyihin. Manteliöljy on hyvin öljyhappopitoinen. Siksi se ei sovi kaikkien iholle. Manteliöljy tukkii kohtalaisen helposti huokoset. Sen komedogeeninen arvo on 2. Saat manteliöljyn imeytymään ihoosi huomattavasti helpommin, jos lämmität sen ensin ihon lämpöiseksi käsissäsi.

Manteliöljyssä ei ole mitään häikäisevän erikoista ominaisuutta. Manteliöljy on hyvin neutraali, hieman paksuhko ja öljyinen öljy. Sen väri on kauniin vaaleankeltainen. Manteliöljy ei tuoksu. Manteliöljy olisi huomattavasti suositumpi kosmetiikassa, jos sen hinta olisi edullisempi.

Manteliöljy sisältää todella suuria määriä E-vitamiinia eli tokoferolia. Muista kuitenkin, että tämä koskee vain kylmäpuristettua manteliöljyä. Kuumennetussa öljyssä tokoferolia ei juuri ole. Tokoferoli on huipputehokas antioksidantti. Korkea tokoferolipitoisuus tekee manteliöljystä ihanteellisen tuotteen ikääntyvälle iholle. Tokoferoli auttaa myös manteliöljyä säilymään, vaikka se ei olekaan varsinainen säilöntäaine.

Lue myös muista kosmetiikan perusöljyistä

• Auringonkuukaöljy
• Safloriöljy
• Riisinleseöljy
• Viinirypäleensiemenöljy

Manteliöljyn käyttö kosmetiikassa

• Manteliöljy on hyvä pohja voiteille ja öljyseerumeille.
• Näin öljyhappopitoista öljyä kannattaa käyttää vartalotuotteisiin, hiustenhoitoon sekä ikääntyvälle ja kuivalle iholle.
• Kokeile manteliöljyä kasvojen öljypuhdistukseen muihin öljyihin sekoitettuna
• Manteliöljy on erityisen hyvä kylpyöljyn pohjana. Voit sekoittaa manteliöljyyn pari tippaa eteeristä öljyä sekä mieleisiäsi erikoisöljyjä.
• Manteliöljy on melko hintava öljy öljyuutoksiin. Hyvin säilyvänä öljynä manteliöljy kyllä sopisi siihen mainiosti. Halutessasi voit valmistaa pieniä määriä öljyuutoksia myös manteliöljyyn.
• Hiustuotteisiin manteliöljy on eräs suosituimmista. Manteliöljyä käytetään monissa intialaisissa hiuspohjalle tarkoitetuissa hoidoissa. Parhaan tuloksen aikaansaamiseksi lämmitä manteliöljyä hieman. Näin öljyn ainesosien imeytyminen hiuspohjaan helpottuu.

Manteliöljyn rasvahappoprofiili

Manteliöljyn rasvahapot ovat hyvin tyypillisiä kasviöljyn rasvahappoja. Samanlaisia rasvahappokoostumuksia voit löytää myös muista Prunus-suvun öljyistä kuten persikankiviöljystä tai aprikoosinkiviöljystä.

Mantelilajikkeesta, kasvupaikasta ja sääolosuhteista riippuen, öljyn rasvahappopitoisuudet saattavat vaihdella jonkin verran. Öljyhappoa on kuitenkin aina eniten manteliöljyissä. Kysy tarvittaessa öljyn myyjältä kunkin erän tarkka rasvahappoprofiili.

• Öljyhappo 62-86%
• Linolihappo 14-30%
• Palmitiinihappo 5-9%
• Steariinihappo 3%
• Komedogeeninen arvo 2
• Manteliöljy sisältää lisäksi A, D, ja E vitamiineja sekä pieniä määriä kaliumia ja sinkkiä

Miten valitsen laadukkaan manteliöljyn?

Manteliöljyssä pätee sama asia kuin useimmissa muissakin kosmetiikan öljylaaduissa; paras öljy on kylmäpuristettu ja jos mahdollista, luomulaatuinen öljy.  Luomu manteliöljy on valitettavasti huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen. Manteliöljyn kohdalla luomulaatu on erityisen tärkeä asia. Luomumantelit kasvatetaan ympäristöä kunnioittaen. Luomutuotannossa ei myöskään käytetä ympäristölle haitallisia kasvinsuojeluaineita.

Kosmetiikkakäyttöön tarkoitettua manteliöljyä voit hankkia vaikkapa näistä paikoista

Nature by Amppu

Limepop

Manteliöljyä saa myös useimmista luontaistuotekaupoista sekä apteekista. Myös joissakin marketeissakin on myynnissä manteliöljyä. Hankkimalla öljyt kosmetiikan raaka-aineita myyvistä kaupoista, voit kysyä myyjältä öljyn tarkan rasvahappoprofiilin. Tämä on mielestäni suuri etu kosmetiikan valmistajalle.

Joko sinä olet tutustunut manteliöljyyn?

Artikkeli Manteliöljyn käyttö kosmetiikassa julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Viinirypäleensiemenöljy on elintarviketeollisuuden sivutuote

Jos haluat torjua ruokahävikkiä, viinirypäleensiemenöljyä käyttämällä se onnistuu. Viinirypäleistä valmistetaan mehua ja viiniä. Siemeniä ei kuitenkaan koskaan käytetä näihin tuotteisiin. Viinirypäleensiemenet ovat siis jätettä, jolla ei ole paljoa muuta käyttöä. Onneksi viinirypäleiden siemenissä on arvokasta ja erityisen hyvälaatuista öljyä. Näin koko sato voidaan hyödyntää järkevästi.

Öljy uutetaan siemenistä monella eri tavalla. Silloin, kun valitset öljyä kosmeettisiin tuotteisiin, kannattaa valita kylmäpuristettu luomuöljy. Siinä on jäljellä öljyn kaikki vitamiinit ja muut hyödylliset aineet. Luomuviljelyssä ei käytetä voimakkaita kasvinsuojeluaineita.

Kylmäpuristetussa öljyssä öljyn tulehdusta ehkäisevät, antioksidanttiset ja antimikrobiset ominaisuudet säilyvät muuttumattomina.

Viinirypäleensiemenöljy on hyvin kevyt öljy

Kevyellä öljyllä tarkoitan öljyä, joka imeytyy hyvin eikä tunnu rasvaiselta iholla. Viinirypäleensiemenöljy ei kuitenkaan ole ns. kuivaöljy. Kuivaöljyissä on runsaasti alfalinoleenihappoa (ALA). Sitä viinirypäleensiemenöljyssä ei juurikaan ole.

Viinirypäleensiemenöljyn rasvahappokoostumus on eräs ihanteellisimmista. Se sisältää oikeassa suhteessa iholle tärkeitä rasvahappoja. Viinirypäleensiemenöljyn rasvahappoprofiili vaihtelee todella vähän. Öljy valmistetaan suosituimmista rypälelajikkeista, jotka kasvavat suurin piirtein samoissa oloissa. Silloin rasvahappo profiilikin on hyvin samanlainen.

• Öljyhappo 25, 84%
• Linolihappo 55,25%
• Steariinihappo 5,75%
• Plamitiinihappo 11,85%
• Komedogeeninen arvo (huokosten tukkeutumista kuvaava arvo) 1

Viinirypäleensiemenöljy kuuluu kosmetiikan perusöljyihin

Suodatettu viinirypäleensiemenöljy on kirkas, eleetön öljy. Siinä on hentoja, keltaisen ja vihreän sävyjä. Suodatettu viinirypäleensiemenöljy ei myöskään tuoksu voimakkaalle. Siksi se on hyvin suosittu perusöljynä johon voit sekoitella muita ainesosia.

Suodattamaton, kylmäpuristettu viinirypäleensiemenöljy on väriltään hennon vihreästä sammaleen vihreää. Sen tuoksu on ruohoinen ja raikas.

Viinirypäleensiemenöljyn suosion esteenä on ollut melko heikko saatavuus ja kallis hinta. Moni valitsee perusöljykseen mieluummin edullisempia öljyjä kuten auringonkukkaöljyn, riisinleseöljyn tai safloriöljyn.

Viinirypäleensiemenöljy ei ole pelkkä eleetön perusöljy

Viinirypäleensiemenöljy sisältää upeiden rasvahappojen lisäksi runsaasti E-vitamiinia. Siinä on myös lukuisia kasvikemikaaleja kuten tokoferolia, resveratrolia, kvertsetiiniä, procyanidiiniä, karotenoideja ja kasvisteroleja. Suodattamattomassa, kylmäpuristetussa öljyssä on aina huomattavasti runsaammin antioksidantteja sekä muita kasvikemikaaleja.

Runsaista fytokemikaaleista johtuen viinirypäleensiemenöljy onkin suosittu ainesosa kosmetiikkateollisuuden seerumeissa ja muissa hoitavissa tuotteissa. Ravinteisuutensa vuoksi viinirypäleensiemenöljy on mainio öljy käytettäväksi ihan sellaisenaan ihonhoitoon. Siinä on jo luonnostaan valtaisa määrä vaikuttavia ainesosia.

Miten viinirypäleensiemenöljy vaikuttaa iholla?

Viinirypäleensiemenöljyllä on useita positiivisia vaikutuksia ihoon. Tässä muutamia niistä;

• Ihoa rauhoittava vaikutus; johtuu tulehdusta hillitsevistä aineksista
• Ihon kirkastuminen ja pigmenttimuutosten vaaleneminen
• Antioksidanttien vaikutus ihon ikääntymiseen
• Kosteuttava vaikutus; öljy säilyttää ihon kosteuden, jos levität sen hieman kostealle iholle

Säilytä viinirypäleensiemenöljy huolellisesti

Viinirypäleensiemenöljy sisältää paljon linolihappoa, joka tekee öljystä hyvin helposti hapettuvan. Ostaessasi viinirypäleensiemenöljyä, huolehdi siitä että öljy on mahdollisimman tuoretta. Kysy aina myyjältä öljyn parasta ennen päiväyksestä.

Säilytä viinirypäleensiemenöljypullo aina valolta suojassa. Valo pilaa uskomattoman nopeasti monet öljyn arvokkaat fytokemikaalit.

Öljyn säilytyspaikan tulisi myös olla mahdollisimman viileä. Avattu pullo kannattaa säilyttää aina jääkaapissa. Samoin viinirypäleensiemenöljyä sisältävät tuotteet kannattaa säilyttää jääkaapissa. Näin varmista tuotteittesi tuoreuden ja mahdollisimman korkean laadun.

Mitä tuotteita viinirypäleensiemenöljystä kannattaa valmistaa?

Viinirypäleöljy on monipuolinen öljy. Se sopii hyvin monelle eri ihotyypille. Viinirypäleöljy on yksi parhaimmista perusöljyistä. Perusöljyltä vaaditaan neutraalia tuoksua ja väriä. Hyvin voimakastuoksuiset ja voimakkaan väriset öljyt eivät sovellu perusöljyiksi.

Voit sekoittaa muutamia tippoja haluamiasi erikoisöljyjä viinirypäleensiemenöljyyn. Näin voit tehostaa öljyn vaikutusta ja täydentää sen rasvahappokoostumusta.

Viinirypäleöljy soveltuu hyvin moneen eri käyttötarkoitukseen

• Öljyuutoksiin
• Kantoöljyksi öljypohjaisiin tuotteisiin
• Kylpyöljyksi
• Öljyseerumeihin; seerumeissa kannattaa käyttää hyvin imeytyviä öljyjä
• Silmänympärystuotteisiin; kevyt, hyvin imeytyvä
• Ikääntyvän ihon tuotteisiin; sisältää runsaasti antioksidantteja
• Herkän ihon tuotteisiin; viinirypäleensiemenöljy on hyvin mieto ja hyvin siedetty öljy
• Herkästi tukkeutuvalle iholle; komedogeeninen arvo 1
• Puhdistusöljyn yhdeksi ainesosaksi

Viinirypäleensiemenöljy on kokeilemisen arvoinen kosmetiikan öljy

Hyviä perusöljyjä on aika vähän. Jokainen niistä sopii ihonhoitoon ihan sellaisenaankin.

Koska parhaat perusöljyt ovat herkästi pilaantuvia, niitä kannattakin hankkia vain yhtä kerrallaan. Voit vaihdella eri öljyjä ihosi tarpeen mukaan.

Viinirypäleensiemenöljyä on nykyisin helppo hankkia jopa marketeista. Kuten useimmat kosmetiikan perusöljyt, myös viinirypäleöljy sopii ravinnoksi. Ylimääräisen öljyn saa helposti kulumaan loppuun vaikkapa salaatinkastikkeissa.

Suosittelen tutustumaan viinirypäleensiemenöljyyn. Sen avulla saat helposti lisää tehoa tuotteisiisi. Ihoöljyjä on hyvä välillä vaihdella ja viinirypäleensiemenöljykin on yksi todella hyvä vaihtoehto sinulle.  Kokeile, miltä se tuntuu ihollasi.

Mikä on sinun suosikkisi perusöljyistä?

Artikkeli Viinirypäleensiemenöljy julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Avokadoöljyä on helppo löytää suurimmista marketeista

Avokadoöljyn suosiosta kertoo se, että sitä on nykyisin varsin helppo löytää ihan tavallisista marketeista.  Se on tuoretta ja hyvälaatuista koska sitä myös käytetään paljon. Avokadoöljyjä on saatavana myös kylmäpuristettuna. Kylmäpuristetussa avokadoöljyssä on tallella kaikki öljyn arvokkaat antioksidantit ja vitamiinit. Avokadoöljyä voi hankkia vaikka ison pullollisen kerralla. Se ei pilaannu herkästi ja sen voi käyttää loppuun ruuanvalmistuksessa.

Avokadoöljyä tuotetaan eri puolilla maapalloa.

Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta. Avokadoa viljellään nykyisin kaikkialla, jossa se on ilmaston puolesta mahdollista. Avokado ei kestä pakkasia ja vaatii menestyäkseen subtrooppisen tai trooppisen ilmaston. Suuria avokadon tuottajamaita ovat Uusi-Seelanti, Chile, Etelä-Afrikka ja Kenia. Nämä maat myyvät raakoja avokadoja ympäri maailman kypsyttämöille. Varsinainen avokadoöljy voidaan siis tuottaa missä maailmankolkassa tahansa.

Avokado tarvitsee kasvaakseen valtavasti vettä. On laskettu, että yhden avokadon kuluttama pohjaveden määrä on noin 70 litraa riippuen kasvupaikasta. Tämän lisäksi avokado tarvitsee tietysti myös sadevettä. Chilessä yhden avokadon tarvitsema pohjavedenmäärä on kuitenkin huikeat 320 litraa. Tällainen vedenkulutus rasittaa kohtuuttomasti paikallista vesitaloutta. Valitessasi avokadoja tai avokadoöljyä, kiinnitä huomiota myös hedelmien ja öljyn eettisyyteen.

Avokado on hyvin öljypitoinen hedelmä

Avokado on yksi rasvaisimmista hedelmistä. Avokadon hedelmäliha voi sisältää jopa 32% öljyä ja 65% vettä. Avokadoöljyä on käytetty alkuperäisesti vain kosmetiikassa. Kosmetiikkaan tarkoitettu avokadoöljy valmistetaan perinteisesti kuivatusta avokadon hedelmälihasta liuottimien ja lämmön avulla. Lopuksi öljy puhdistetaan, valkaistaan ja hajustetaan. Tällaista avokadoöljyä käyttävät suuret kosmetiikkajätit tuotteissaan.

Ruokaöljyksi tarkoitettua avokadoöljyä valmistetaan aina huolella kypsytetyistä, terveistä avokadoista. Huippulaatuisessa öljyssä ei voi käyttää mustuneita avokadoja. Avokadomassa jauhetaan tahnaksi ja huuhdellaan 60 minuuttia 45-50 asteessa. Sen jälkeen massasta valmistetaan mekaanisen käsittelyn avulla öljyä. Onneksi meillä kotikosmetiikan valmistajilla on mahdollisuus valita aina laadukkaimmat öljyt tuotteisiimme. Itse valitsisin avokadoöljyistä kylmäpuristetun, luomulaatuisen öljyn.

Avokadoöljy vastaa oliiviöljyä

Avokadoöljyn rasvaprofiili vastaa oliiviöljyä. Se sisältää hyvin korkeita pitoisuuksia öljyhappoa. Avokadoöljy ei siis sovellu helposti tukkeutuvalle iholle. Korkean öljyhappopitoisuutensa vuoksi se aiheuttaa herkästi näppylöitä ja iho-ongelmia kasvojen iholla.

Avokadoöljyssä on oliiviöljystä poiketen paljon ihoa suojaavia öljyhappoja kuten palmitiini- ja palmitoleiinihappoja. Siksi avokadoöljy on mielestäni joskus paikallaan kuivan ihon tuotteissa.

Avokadoöljy sisältää E-vitamiinia eli tokoferolia kohtalaisen runsaasti. E-vitamiini on hyvin tehokas aine ihon ikääntymisen merkkien torjunnassa. Lisäksi avokadoöljy sisältää klorofylleja sekä karotenoideja. Klorofyllit ovat kasvin vihreä väriaine. Juuri korkeasta klorofyllipitoisuudesta johtuen avokadoöljyllä on niin upea, smaragdinvihreä väri. Avokadoöljyn väri näkyy kauniisti myös tuotteissa. Klorofylli on erittäin herkkä valolle. Siksi onkin erityisen tärkeää säilyttää avokadoöljy ja siitä valmistetut tuotteet valolta suojassa.

Rasvahappokoostumus, kylmäpuristettu, extra virgin avokadoöljy

• Palmitiinihappo 10-12%
• Palmitoleiinihappo 5-8%
• Öljyhappo 60-80%
• Linolihappo 7-20%

Miten käytän avokadoöljyä kosmetiikassa?

Avokadoöljy vastaa rasvaprofiililtaan hyvin tarkasti oliiviöljyä. Avokadoöljyn hyvä ominaisuus on sen säilyvyys. Aivan kuten oliiviöljykin, avokadoöljy ei härskiinny helposti. Voit halutessasi käyttää tuotteissasi avokadoöljyä oliiviöljyn asemesta. Helposti huokosia tukkivana öljynä en suosittele avokadoöljyä kasvoille tarkoitettuihin tuotteisiin ainakaan suuria määriä. Tässä muutamia esimerkkejä, miten voit hyödyntää avokadoöljyä kosmetiikassa

• Vartalotuotteissa
• Pesevissä tuotteissa
• Hiustuotteissa
• Hyvin kuivan ihon tuotteissa
• Kuorintatuotteissa
• Jalkavoiteissa
• Käsivoiteissa
• Saippuoissa

Avokadoöljy on tutustumisen arvoinen tuote

Olen kirjoittanut tänne blogiini monista öljyistä. Valitsen aina aiheekseni suosikkiöljyjäni. En halua kirjoittaa öljyistä, joista en pidä. Avokadoöljystä olin pitkään kahden vaiheilla. Pidin sitä liiaksi ihoa tukkivana tuotteena. Avokadoöljyssä on kuitenkin varsin monta hyvää puolta. Sen upea smaragdinvihreä väri, hyvä säilyvyys, ihoa suojaavat rasvahapot ja runsaat antioksidantit saivat minut ajattelemaan asiaa uudelleen. Avokadoöljy on käyttökelpoinen kosmetiikan raaka-aine tietyin varauksin. Suosittelen kokeilemaan sitä kosmetiikassa.

Oletko sinä kokeillut avokadoöljyä ihonhoidossa?

Artikkeli Avokadoöljy julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Nykyisin safloriöljyä on todella hankala mistään löytää. Onneksi jotkut kosmetiikan raaka-aineita myyvät nettikaupat ovat lisänneet tämän hienon kosmeetiikan öljyn valikoimiinsa.

Mitkä ovat safloriöljyn edut ihonhoidossa ja miten sitä kannattaa hyödyntää kosmetiikan valmistuksessa? Siitä lähden kertomaan nyt.

Safloriöljy eli ohdakeöljy on ikivanha tuote

Saflori (Carthamus tinctorius) on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Safloria kutsutaan myös väriohdakkeeksi. Siksi safloriöljyä myydään myös nimellä ohdakeöljy.

Saflori on asteriperheeseen kuuluva kasvi. Sitä on tutkijoiden mukaan viljelty ainakin muinaisessa Mesopotamiassa. Saflori menestyy kohtalaisen lämpimässä ilmanalassa. Se sietää myös hyvin sekä kuivuutta että suolaa.

Saflorin Latinankielinen nimi tinctorius viittaa kasvin värjäys käyttöön. Saflorin kukat ovat voimakkaan oranssin punaiset. Aivan aluksi safloria viljeltiinkin vain värjäämistarkoituksiin. Saflorin voimakas punainen väri korvattiin 1900-luvulla synteettisillä aniliiniväreillä ja saflorin suosio laski.

Ruuanlaitossa saflorinkukilla korvataan usein huomattavasti kalliimpi sahrami. Myös safloriöljyä on käytetty hyvin pitkään ruokaöljynä sekä kosmetiikassa. Maaliteollisuus käyttää pellavaöljyn asemesta joskus safloriöljyä.

Safloriöljyä tuotetaan nykyisin Kazakstanissa, USA:ssa, Meksikossa Intiassa ja Turkissa.

Safloriöljyn ominaisuudet

Safloriöljy on hyvin ideaali öljy moneen tarkoitukseen. Safloriöljy on väriltään kirkasta ja hyvin vaaleaa. Se on myös lähes mautonta ja tuoksutonta öljyä. Nämä ominaisuudet tekevätkin safloriöljystä varsin suositun sekä ruuanlaitossa että kosmetiikassa. Öljyjen erikoiset hajut, maut sekä voimakas väri helposti dominoivat koko tuotetta. Safloriöljyllä tätä ongelmaa ei ole. Siksi safloriöljy sopiikin erityisen hyvin kosmetiikan perusöljyksi.

Safloriöljyä on olemassa kahta eri tyyppiä

Alkuperäinen safloriöljy sisältää erityisen runsaasti linolihappoa. Koska linolihappo on hyvin herkästi hapettuva öljy, kehitettiin saflorista myös runsaammin öljyhappoa sisältävä lajike. Linolihappopitoinen safloriöljy sopii ennen kaikkea kosmetiikkaan. Öljyhappopitoinen safloriöljy on parempi elintarvikekäyttöön.

Tosin, öljyhappopitoinen safloriöljy ei todellisuudessa sisällä kovinkaan runsaasti öljyhappoa. Voit ihan mainiosti käyttää kumpakin safloriöljyä tuotteissasi. Hyvin herkästi tukkeutuvalle iholle öljyhappopitoisempaa safloriöljyä ei kuitenkaan suositella.

Safloriöljyn rasvahapot

Koska on olemassa kahta eri safloriöljy tyyppiä, olen ilmoittanut tässä kahdet eri rasvahappopitoisuudet. Kannattaa tarkistaa myyjältä kyseisen erän tarkat arvot. Eri erät saattavat olla hyvinkin eri laatuisia riippuen säistä, lajikkeesta yms.

• Linolihappo 71% – 84%
• Öljyhappo 8% – 18%
• Palmitiinihappo 4% – 8%
• Steariinihappo 2% – 3%

Safloriöljy on erityisen hyvä ihonhoitoon

Safloriöljyn pääasiallinen rasvahappo on linolihappo. Se on välttämätön rasvahappo keramidien tuotannolle. Keramidit ovat tärkeitä komponentteja ihon suojaavan kerroksen muodostuksessa. Jos ihosta puuttuu keramideja, siitä tulee helposti ärtynyt ja kuiva.

Safloriöljy on erittäin hyvin imeytyvä ihonhoitoöljy

Mietona, kevyenä öljynä safloriöljy sopii sekä nuorelle että ikääntyvälle iholle.

Safloriöljyn komedogeeninen luokitus (ihohuokosien tukkeutuminen) on 0. Vain hyvin harvat öljyt saavat komedogeeniseksi arvoksi 0. Safloriöljy ei siis tuki lainkaan huokosia, joten suosittelen sitä myös akneiholle.

Safloriöljyn E-vitamiinipitoisuus on erityisen korkea

E-vitamiini on voimakas antioksidantti, joka suojaa ihoa ikääntymiseltä. Ihon ikääntymiseen vaikuttavat vapaat radikaalit. Niiden vaikutus tehostuu vaikkapa liiallisen auringonvalon vaikutuksesta. Safloriöljyn E-vitamiini estää vapaiden radikaalien toimintaa. Iholla tämä näkyy sileämpänä ihona ja tummien läikkien vähenemisenä ikääntyvällä iholla.

Safloriöljy vähentää iholla tulehdusta ja rauhoittaa ihoa

Safloriöljy nopeuttaa haavojen paranemista ja ihosolujen uusiutumista. Safloriöljyn sisältämä E-vitamiini auttaa ihoa muodostamaan nopeasti uusia soluja kuolleiden tilalle.

Safloriöljy auttaa ihoa säilyttämään kosteustasapainonsa. Se muodostaa esteen iholle, jotta kosteus pysyisi siellä missä sen pitääkin.

Safloriöljy sopii myös hiustenhoitotuotteisiin

Safloriöljyä käytetään usein myös hiustuotteissa. Sen erityisen korkea E-vitamiinipitoisuus auttaa kosteuttamaan hiuksia ja kuivaa hiuspohjaa. Koska safloriöljy sisältää paljon linolihappoa, se pystyy imeytymään hyvin hiuspohjaan parantaen verenkiertoa ja raviten sitä. Hiuspohja tarvitsee paljon ravinteita kasvattaakseen terveitä ja vahvoja hiuksia. Parantunut verenkierto sekä kosteutus auttavat tässä todella paljon.

Miten käytän safloriöljyä kosmetiikassa?

Safloriöljy toimii kosmetiikassa kantoöljynä, johon voi yhdistellä erikoisöljyjä ja eteerisiä öljyjä. Kantoöljyltä vaaditaan ennen kaikkea eleettömyyttä ja sitä safloriöljystä löytyy.

Valmista safloriöljystä yrttiöljyjä.

Safloriöljy sopii erityisen hyvin uuttamiseen. Mielestäni safloriöljy on huomattavasti parempi yrttiöljyn valmistuksessa kuin oliiviöljy. Huolehdi kuitenkin siitä, että hankkimassasi safloriöljyssä on mahdollisimman paljon myyntiaikaa jäljellä. Yrttiöljyä ei kannata valmistaa vanhenemassa olevasta öljystä.  Kesällä kuivaamasi yrtit käyvät tähän tarkoitukseen tosi hyvin.

Safloriöljy sopii hyvin voiteiden pohjaksi.

Se imeytyy hyvin eikä jätä ihoa rasvaiseksi. Safloriöljyllä on kyky säilyttää kosteutta iholla. Yhdistä siis safloriöljyvoiteeseen mielellään kosteuttavia ainesosia kuten glyserolia niin saat todella tehokosteuttavan voiteen. Jos haluat safloriöljyyn hieman enemmin suojaavuutta, voit kokeilla lisätä siihen myös muutaman tipan tyrnimarjaöljyä.

Öljypuhdistus

Öljypuhdistukseen tykkään ainakin itse käyttää kevyttä safloriöljyä. Yhdistän siihen usein tilkan syväpuhdistavaa risiiniöljyä sekä auringonkukkaöljyä tai riisinleseöljyä. Safloriöljyn voi helposti puhdistaa kasvoilta lämpöiseen veteen kastetulla pyyhkeellä. Jos harrastat kaksoispuhdistusta, voit käyttää öljypuhdistuksen jälkeen mieleistäsi puhdistusainetta.

Safloriöljy on omiaan hoitavissa öljyseerumeissa

Öljyseerumeihin käytettävät öljyt tulisi olla helposti imeytyviä ja sitähän safloriöljy on. Käytä safloriöljyä (tai safloriöljystä valmistettua yrttiöljyä) seerumin pohjana. Usein myös lisään seerumiin hieman jojobaöljyä tehostamaan tehoaineiden imeytymistä. Voit vapaasti valita seerumiisi myös muita erikoisöljyjä tuomaan antioksidantteja ja lisää hoitavuutta. Vain mielikuvitus on rajana.

Safloriöljyä saa nyt kotikosmetiikan raaka-aineita myyvistä kaupoista kuten (linkit eivät ole kaupallisia)

Nature by Amppu

Limepop

Muista, että linolihappopitoisena öljynä safloriöljy pilaantuu herkästi. Säilytä siis öljypullo aina jääkaapissa. Samoin kaikki safloriöljystä valmistetut tuotteet kannattaa säilyttää valolta suojassa, mieluiten viileässä paikassa.

Oletko jo ehtinyt kokeilla safloriöljyä?

Artikkeli Safloriöljy eli ohdakeöljy julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.

Mitä riisinleseöljy on?

Riisi, sellaisena kuin me olemme sen oppineet tuntemaan, on hyvin rasvatonta. Riisin jyvästä ei voi puristaa öljyjä. Kaikki riisin sisältämä rasva sijaitseekin riisin uloimmassa kuoriosassa. Tämä kuoriosa irrotetaan jyvästä riisin käsittelyvaiheessa. Uloimman kuoriosan poiston jälkeen saadaan valmista valkoista riisiä sekä lesettä.

Riisin lese sisältää valtavasti rasvaa, antioksidantteja sekä vitamiinia. Leseet ovat itseasiassa riisin kaikkein ravintorikkain osa. Riisinleseen rasvapitoisuus on noin 12-13%.

Riisinleseöljy on aasialaisen ihonhoidon kulmakiviä

Aasialaisessa kauneudenhoidossa riisillä on ollut aina suuri merkitys. Japanissa naiset ovat vuosisatoja käyttäneet kuorimatonta riisiä ihonhoitoon, hiustenhoitoon ja kylpyihin. Kuorimattoman riisin leseosa sisältää runsaasti riisinleseöljyä sekä antioksidantteja.

Nykyisin Aasiassa käytetään kauneustuotteena myös riisinleseöljyä ja muita riisistä uutettuja valmisteita. Erityisesti riisinleseöljyn ihoa kirkastavaa vaikutusta ihaillaan kovasti. Riisinleseöljy kuuluu olennaisena osana aasialaiseen kuulasta ihoa tavoittelevaan kauneusrutiiniin.

Riisinleseöljyllä on paljon hyviä ominaisuuksia

Pidän riisinleseöljystä hyvin paljon erityisesti siksi että siinä on niin monta hyvää ominaisuutta samassa paketissa.

• Riisinleseöljy on erityisen hyvä perusöljy. Se on mauton, hajuton, väritön ja mieto öljy, jota voi käyttää voiteiden pohjana sekä öljyuutoksiin
• Riisinleseöljy imeytyy hyvin ihoon, se ei aiheuta huokosten tukkeutumista
• Riisinleseöljy on ihoa suojaava, se pidättää kosteutta ihossa ja saa ihon voimaan paremmin
• Riisinleseöljy on hyvin siedetty ja sopii myös aivan pienille vauvoille.
• Riisinleseöljyssä on hyvin paljon vitamiineja ja antioksidantteja
• Riisinleseöljy käyttäytyy hyvin emulsioissa
• Riisinleseöljy sopii hyvin saippuaöljyksi

Riisinleseöljy sisältää uskomattoman määrän ihoa hoitavia ainesosia

Riisinleseöljyn hoitavat ainesosat ovat tehokkaita nimenomaan ihon ikääntymisen merkkien torjunnassa.

• Riisinleseöljy sisältää runsaasti tokotrienolia, joka on hyvin voimakas E-vitamiini. Tokotrienoli on erityisen tärkeä ihon ikääntymisen merkkien torjunnassa. Tokotrienoli on tehokas antioksidantti, joka toimii myös öljyn säilyvyyttä parantavana ainesosana.
• Riisinleseöljy sisältää antioksidanttia nimeltä y-oryzanoli. Se on vain riisissä esiintyvä yhdiste. y-oryzanolia on riisinleseöljyssä noin 2%. Se kykenee suojaamaan ihon rasvoja hapettumiselta. y-oryzanoli tasoittaa ja kirkastaa ihon väriä. y-oryzanolia lisätään myös UV- tuotteisiin sillä se tukee hienosti varsinaisen aurinkosuojan tehoa.
• Riisinleseöljy sisältää myös B vitamiineja, beetakaroteenia, coQ10 antioksidanttia sekä lykopeenia. Nämä kaikki ovat antioksidantteja, jotka taistelevat iholla olevia vapaita radikaaleja vastaan.
• Riisinleseöljy sisältää feruliinihappoa joka on viljoissa esiintyvä, voimakas ihoa suojaava ja uudistava antioksidantti. Feruliinihappo toimii yhdessä E- ja C-vitamiinien kanssa.
• Riisinleseöljy on ihoa suojaava öljy. Sen rasvahappopitoisuus on ainutlaatuinen. Suuren palmitiinihappopitoisuutensa (n. 21,5%) se pystyy suojaamaan ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä kuten tuulelta, auringolta ja ilman kuivuudelta.
• Riisinleseöljyssä on runsaasti iholle hyödyllistä linolihappoa (n. 34%). Siksi se imeytyy ihoon todella hyvin eikä tuki huokosia. Öljyhappoa riisinleseöljyssä on noin 38%.

Miten voin hyödyntää riisinleseöljyä kosmetiikassa?

Voit käyttää riisinleseöljyä käytännössä kaikissa kosmeettisissa tuotteissa. Jos saisin valita ainoastaan yhden öljyn tuotteisiini, valitsisin nimenomaan riisinleseöljyn.

• Käytä öljyuutoksiin; riisinleseöljy on paljon säilyvämpi öljy kuin esimerkiksi auringonkukkaöljy. Voit valmistaa siihen kaikki yrttiuutoksesi, joita haluat säilyttää noin 6 kuukautta.
• Käytä voiteiden pohjana; riisinleseöljy sopii lähes kaikille ihotyypeille. Se on parhaimmillaan ikääntyneellä iholla mutta ei tuki nuorenkaan henkilön ihoa.
• Käytä lesitiini-emulsiovoiteisiin. Jostain syystä lesitiini-emulsiovoide onnistuu parhaiten riisinleseöljystä
• Käytä ulkoilutuotteissa; palmitiinihapon ansiosta riisinleseöljy suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä
• Käytä öljypuhdistukseen; riisinleseöljy sopii öljypuhdistukseen joko sellaisenaan tai yhdessä esimerkiksi risiiniöljyn kanssa.
• Käytä öljyseerumeihin ja ihoöljyksi; riisinleseöljy sopii pohjaksi öljyseerumeille. Tehosta vaikutusta erikoisöljyillä kuten ruusunmarjansiemenöljyllä tai helokkiöljyllä.
• Käytä naamioihin; riisinleseöljy kirkastaa ihoa ja tasoittaa sen väriä
• Käytä pieniä määriä hiustenhoitoon; riisinleseöljy lisää hiusten kiiltoa ja kosteuttaa hiuspohjaa
• Käytä sellaisenaan kylpyöljynä; riisinleseöljy sopii myös aivan pienille vauvoille
• Käytä saippuan valmistukseen

Riisinleseöljy on kokeilemisen arvoinen tuote

Tämän luettuasi et varmasti ihmettele miksi pidän riisinleseöljyä yhtenä parhaimmista kosmetiikkaan sopivista öljyistä. Haluat nyt varmasti kokeilla riisinleseöljyä. Voit hankkia sitä kotikosmetiikkaa myyvistä nettikaupoista kuten Limepop . Käy myös tutkimassa aasialaisten kauppojen tarjontaa. Esimerkiksi Alanya Marketissa on hyvälaatuista ja edullista riisinleseöljyä Thaimaasta. Alanya Market on ainakin Espoossa, Helsingissä sekä Tampereella.

Oletko sinä jo tutustunut riisinleseöljyn upeisiin ominaisuuksiin?

Artikkeli Riisinleseöljy; yksi käyttökelpoisimmista ihonhoitoöljyistä julkaistiin ensimmäisen kerran Helenatur.