Ihoa hoitava kosmetiikka perustuu pitkälti erilaisiin kasviöljyihin. Kasviöljyt kosmetiikassa ovat todellakin kaiken perusta. Suurin osa tuotteista rakentuu juuri öljyjen varaan. Kasviöljyjen vaikutusta ei voi liikaa korostaa silloin, kun valitsemme ihollemme hoitotuotteita.
Kasviöljyjä valmistetaan nykyisin lähes kaikkien tunnettujen kasvien siemenistä. Poikkeuksiakin on, kuten avokado, jonka hedelmäliha on hyvin öljypitoista. Avokadoöljy valmistetaankin hedelmän mallosta. Melkein mistä tahansa siemenistä voidaan puristaa öljyä.
Erikoinen tai eksoottinen öljy ei välttämättä ole sen parempi kuin ihan tuiki tavallinen
Olet varmasti huomannut, miten valmistajat hehkuttavat voiteistaan löytyvän hyvinkin erikoisia ja eksoottisia öljyjä. Jos kuvittelit että näissä öljyissä on jokin aivan erityinen vaikuts iholle niin se ei välttämättä pidä paikkaansa. Joitkin erikoiset öljyt tosin sisältäävät kasvikemikaaleja, joilla on positiivinen vaikutus ihoon. Silloin öljy onkin mukana tuotteessa vaikuttavien aineidensa vuoksi. Perusöljyn eli kantoöljyn tarkoitus ei olekaan tuoda iholle mitään uutta kemikaalia vaan vahvistaa iholla luonnostaan olevien rasvahappojen määrää. Nämä kaksi öljytyyppiä; perusöljyt ja erikoisöljyt tulee siksi erottaa toisitaan. Tässä jutussa käsitellään nimenomaan perusöljyjä.
Paneudu öljyjen maailmaan
Kun valmistat kotikosmetiikkaa sinun kannattaa erityisesti paneutua öljyjen salaisuuksiin. Kasviöljyt kosmetiikassa sisältävät juuri niitä erityisen merkityksellisiä komponentteja. Opettelemalla kasviöljyjen ominaisuudet, saat valmistettua itsellesi tehokkaampia ja iholle ystävällisempiä tuotteita. Näin myös voit säästää ison summan rahaa. Opettelemalla öljyjen rakenteesta pääasiat voit välttyä hankkimasta kalliita ja omalle iholle tehottomia erikoisöljyjä. Hyvin tavanomaisistakin öljyistä löytyy nimittäin todella tehokkaita vaihtoehtoja ihonhoitoon.
Öljyjen yleisimmät rasvahapot
Öljyjen perusrakenne koostuu kahdesta komponentista; glyserolista eli glyseriinistä sekä rasvahapoista. Lisäksi öljyissä on vaihtelevia määriä E-vitamiina sekä muita antioksidntteja.Mitä tummempi öljy, sitä enemmin antioksidantteja. Glyseroli on yleensä kaikissa öljyissä samanlaista (on olemassa myös poikkeuksia). Rasvahapot sensijaan vaihtelevat hyvinkin suuresti. Juuri öljyjen rasvahappoihin kannattaa kiinnittää huomio silloin, kun kun rakentaa tuotetta omalle iholle. Tätä samaa tietoa voit käyttää hyväksesi myös silloin, kun valitset tuotetta luonnonkosmetiikan valikoimista.
Tyypillisimmät rasvahapot kosmetiikkaöljyissä ovat
- Öljyhappo eli oleiinihappo (omega 3-rasvahappo) joka on kertatyydyttämätön, nestemäinen rasvahappo
- Linolihappo (omega 6-rasvahappo) joka on monityydyttämätön, nestemäinen rasvahappo
- Palmitiinihappo joka on tyydyttynyt, kiinteä rasvahappo
- Steariinihappo joka on tyydyttynyt, kiinteä rasvahappo
Nämä neljä öljyhappoa ovat yleisimpiä useimmissa kasviöljyissä. Yleisemmät niistä ovat linolihappo sekä öljyhappo eli oleiinihappo. Lisäksi on olemassa hyvin tärkeitä öljyhappoja joita esiintyy vain hyvin pieniä määriä perusöljyissä.
Kaksi iholle hyvin tärkeää mutta marginaalista rasvahappoa ovat
- Alfalinoleenihappo (kasviperäinen omega-3 rasvahappo) joka on ns. välttämätön rasvahappo. Ihmisen keho ei pysty sitä itse valmistamaan vaan sitä pitää saada ravinnon mukana esimerkiksi pellavansiemenistä, hamppuöljystä tai hampun siemenistä sekä saksanpähkinöistä.
- Gammalinoleenihappo (omega-6 rasvahappo) joka on monityydyttämätön rasvahappo. Gammalinoleenhappo on hyvin harvinainen rasvahappo. Sitä esiintyy esimerkiksi helokkien siemenissä. Ihmisen elimistö pystyy valmistamaan tarpeeksi gammalinoleenihappoa alfalinoleenihaposta. Poikkeuksena ovat iäkkäät henkilöt sekä jotkut sairaudet.
Alfalinoleenihappoa esiintyy useissa kasviöljyissä vaihtelvia määriä. Runsaasti alfalinoleenihappoa sisältävät öljyt ovat ns. kuivia öljyjä. Näitä molempia rasvahappoja esiintyy myös ihmisen iholla vaihtelevia määriä. Toki ihmisen iholla esiintyy myös monia muita rasvahappoja joita ei tässä tekstissä käsitellä. Kaikilla iholla luonnostaan esiintyvällä rasvahapolla on myös omat tehtävänsä iholla. Etenkin vanhempien henkilöiden sekä ihosairauksia potevien pitäisi huolehtia etenkin alfalinoleenihapon ja gammalinoleenihapon riittävästä saannista sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Miten löytää optimaaliset rasvahapot iholle
Kun etsimme iholle parasta öljyä, meidän pitää ihan ensiksi selvittää tarkasti käytettävien öljyjen rasvahappopitoisuudet. Se ei olekaan ihan helppo tehtävä. Kasviöljyt kosmetiikassa ovat hyvin moninainen joukko eri lähteistä tuotettuja ainesosia. Luonnonöljyjen rasvahappoptoisuuden voivat vaihdella suurestikin. Esimerkiksi auringonkukkaöljyssä voi olla linolihappoa 28%-89% riippuen auringonkukansiemenlajikkeesta ja kasvupaikasta. Valitettavasti valmistajat eivät aina ilmoita öljyjen rasvahappopitoisuuksia. Tämä hankaloittaa suuresti oikean öljyn valintaa.
Ihmisen iholle tärkein ulkoinen rasvahappo on linolihappo
Ihmisen iholla on uskomattoman monia eri rasvahappoja. Osan rasvahapoista ihminen kykenee valmistamaan itse. Osa rasvahapoista on sellaisia joita esintyy pääasiassa vain iholla. Linolihappo on yksi tällainen. Linolihappoa on tärkeä solukalvojen komponentti. Jos linolihaposta on puutetta näkyy puutos heti ihon hilseilynä ja hiustenlähtönä. Siksipä kasviöljyt kosmetiikassa ovatkin niin tärkeitä.
Linolihapon nurja puoli on sen herkkä hapettuminen. Siksi se ei ole kovin suosittua teollisessa kosmetiikassa. Olen nähnyt luonnonkosmetiikassa linolihappopohjaisia tuotteita joihin on lisätty hapettumisen ehkäisemiseksi runsaasti säilöntäaineita. Tämä on ollut välttämätöntä jotta tuotteen myyntiaikaa saataisiin kohtuullisemmaksi.
Linolihappo ehkäisee ihon tulehduksia
Linolihapolla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia kun sitä käytetään iholla. Jos linolihappoa nauttii ruuaksi turhan suuria määriä, saattaa se lisätä tulehduksia kehossa. Jos linolihappoa käyttää ulkoisesti iholla, se puolestaan vähentää tulehduksia kuten aknea ja ekseemaa.
Ne öljyt, jotka ovat hyviä meidän ihollemme, eivät välttämättä sovi suurina määrinä käytettäväksi ravintona ja päinvastoin. Tämä on oikein hyvä nyrkkisääntö jota kannattaa noudattaa öljyjä valitessa.
Tämä on hyvin tyypillistä ihmisen kehon toiminnassa. Iho on usein peilikuva ihmisen kehon sisäisestä toiminnasta. Ihmisen keho on aina emäksinen sisältä päin mutta ulkoapäin hapan. Tämä on eräs elimistön suojamekanismeista. Jos iho muuttuu emäksiseksi, se sairastuu aivan varmasti.
Linolihappoa on runsaasti seuraavissa helposti hankittavissa öljyissä
- Auringonkukkaöljy noin 66% (voi olla myös vain 28%) hanki aina kylmäpuristettu öljy, ei paistoöljyä marketista
- Safloriöljy eli ohdakeöljy 74%
- Unikonsiemenöljy 70%
- Hamppuöljy 54%
Auringonkukkaöljystä olen kirjoittant aikaisemmin täällä. On myös olemassa harvinaisempia kasviöljyjä joissa on hyvinkin korkeita linolihappopitoisuuksia. Niitä on kuitenkin hankalaa ja kallista hankkia. Voit itse yrittää bongata eri öljyjen linolihappopitoisuuksia netistä.
Iho ei pidä liiasta öljyhaposta
Kosmetiikkatuotteissa yleisesti käytetään hyvin paljon öljyhappoa sisältäviä öljyjä. Se on hyvin säilyvä öljy, joka ei hapetu ja pilaannu samalla tavoin kuin linolihappopitoiset öljyt.
Ihon tärkein rasvahappo on linolihappo. Iho kyllä pystyy käyttämään myös öljyhappoa eli oleiinihappoa. Oleiinihappo on kuitenkin vain jonkinlainen hätävara iholle. Kun linoleenihappoa ei ole saatavilla pitää tyytyä korvaavaan öljyhappoon. Oleiinihapon ongelmana on se, että pitkään ja runsaasti käytettynä se lopulta tukkii huokosia. Jos iholla kuitenkin on aina runsaasti linolihappoa käytettävänään, näin ei välttämättä tapahdu.
Tärkein öljyhapon lähde on oliiviöljy. Oliiviöljyssä on usein lähes 90% öljyhappoa. Öljyhappo on hyvin terveellistä ravintona. Iholle sitä ei kannata kovin suuria määriä käyttää. Oliiviöljy ei siis ole ihonhoidossa se kaikkein paras öljy.
Palmitiini ja steariinihappo ovat käyttökelpoisia kosmetiikassa
Vaikka kasviöljyt kosmetiikassa ovat usein juoksevia, ei sovi unohtaa kiinteitäkään rasvoja. Palmitiini- ja steariinihapot ovat rasvahappoja joita esiintyy jokaisessa öljyssä pieniä määriä. Jos haluat löytää suuria määriä näitä kovia rasvahappoja voit käyttää esimerkiksi sheavoita tai jotain muuta kiinteää kasvirasvaa. Palmitiinihappo ja steariinihappo tekevät näistä kasvirasvoista kiinteän.
Palmitiinihappo on yleistä eläinrasvoissa
Palmitiinhappoa löytyy ehdottomasti eniten eläinrasvoista. Joissakin eläinrasvoissa on palmitiinihappoa jopa 25%. Kasviöljyistä eniten palmitiinihappoa on riisinleseöljyssä (21%) macadamiaöljyssä (20% palmitoleiinihappoa ja 20% palmitiinihappoa) maissiöljyssä (10%), sheavoissa (9%) ja kookosöljyssä (8%).
Steariinihappoa löytyy eniten myös eläinrasvoista (25%) sekä sheavoista (jopa 20%). Myös maissiöljyssä on runsaasti steariinihappoa.
Kaikissa juoksevissa öljyissä on jonkin verran palmitiinihappoa ja steariinihappoa. Jos ihosi ei tarvitse suojausta kuivumista vastaan, voit hyvin tyytyä valmistamaan tuotteesi vaikkapa riisinleseöljystä. Siinä on iholle hyvin optimalinen sekoitus eri rasvahappoja (37% linoleenihappoa, 37% öljyhappoa sekä yli 20% palmitoleenihappoa). Riisinleseöljy sisältää myös paljon E-vitamiinia joka on hyvin tärkeä antioksidantti. Riisinleseöljyn linkkasin Limepopin nettikauppaan. En tee heidän (enkä muidenkaan) kanssaan yhteistyötä, mutta tietääkseni Limepop on ainoa paikka hankkia riisinleseöljyä kätevästi. Toivottavasti sitä tulisi myyntiin myös muualle.
Palmitiinihappo sekä steariinihappo esiintyvät myös normaalissa ihossa luonnostaan. Ihon oma tali sisältää näitä rasvahappoja juuri suojaamistarkoituksessa. Palmitiinihappo ja steariinihappo muodostavat ihon pinnalle suojaavan, luonnollisen kalvon joka suojaa ihoa kuivumiselta. Siksi nämä kaikki rasvahapot ovat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia omalla tavallaan.
Käytä kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja ihon tehohoitoihin
Alfalinoleenihappo sekä gammalinoleenihappo ovat iholle tarpeellisia kasviperäisiä omega-3 happoja. Omega-3 happoja on olemassa myös eläinperäisinä rasvahappoina. Esimerkiksi kalaöljy on sellainen. Kalaöljy on hyvää iholle mutta vain sisäisesti käytettynä. Hajuhaittojen takia kalaöljyä ei koskaan käytetä ulkoisesti vaikka se muuten voisi sopiakin iholle.
Nämä kaksi rasvahappoa, alfalinoleenihappo ja gammalinoleenihappo, ovat ns. kuivia rasvahappoja. Ne imeytyvät iholle erittäin hyvin eivätkä jätä rasvaista tuntumaa lainkaan. Näillä rasvahapoilla on kuitenkin haittapuolensa. Liiallisesti ja liian usein käytettynä ne kuivattavat ihoa todella paljon. Käytä siis kasviperäisiä omega-3 öljyjä todella säästeliäästi.
Mistä saan alfalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa?
Alfalinoleenihappoa löydät siemenistä kuten pellavansiemenet ja hampunsiemenet. Gammalinoleenihappo on harvinaisempaa. Sitä esintyy hyvin pieniä määriä kasviperäisissä öljyissä. Vain helokissa ja mustaherukassa on gammalinoleenihappoa runsaammin. Elimistöhän valmistaa gammalinoleenihappoa itse. Jos kuitenkin epäilet puutosta, voit löytää sitä esimerkiksi helokkiöljystä sekä mustaherukkaöljystä. Helokkiöljyä ainakin saa yleisesti kapseleina. Gammalinoleenihappo hapettuu herkästi joten kapselit ovat oikeastaan ainut tapa löytää kunnollista öljyä. Voit avata kapselin kerrallaan ja käyttää kuuriluontoisesti vaikka yövoiteen sijaan helokkiöljyä.
Tässä olikin sinulle rautaisannos öljyistä. Kiitos taas, kun jaksoit lukea postaukseni. Tulen avaamaan tätä öljyasiaa tulevaisuudessa laajemmin. Öljyt ovat minulle todella rakas aihe ja niistä riittää kerrottavaa todella moneen juttuun.
Mikä onkaan sinun suosikkiöljysi kosmetiikassa. Käytätkö vain yhtä öljyä vai teetkö myös sekoituksia eri öljyistä?